Study of Characteristic Improvement of Spent Ion Exchange Resin
Toikkanen, Anna (2015)
Toikkanen, Anna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014123020716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014123020716
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Teollisuuden Voima Oyj:lle. Sen tarkoituksena oli tutkia tiettyjen polymeerien vaikutusta käytetyn ioninvaihtohartsin ominaisuuksiin. Tiettyjen apuaineiden toivottiin parantavan hartsin virtausominaisuuksia ja samalla kuivatun hartsin muita ominaisuuksia. Käytetty ioninvaihtohartsi aiheutti ongelmia muodostaen tukoksia putkistoihin, joissa massa siirretään jätteen käsittelylaitokselle. Kuivatun massan ongelmana oli liian suuri bitumin kulutus. Bitumia sekoitetaan hartsin ja inertin joukkoon valmistettaessa massa loppusijoitukseen.
Työn teoriaosassa tutustuttiin kiehutusvesi laitoksen liuenneisiin ja liukenemattomiin epäpuhtauksiin sekä lauhteen puhdistukseen ja ioninvaihtoon. Reologiaa käsittelevässä osassa tutkittiin viskositeettia ja partikkelien käyttäytymistä nesteessä. Aiheeseen liittyviä prosesseja tarkasteltiin myös työtä varten.
Opinnäytetyö tehtiin TVO:n vesikemian laboratoriossa. Pääanalyysina oli viskositeettimittaus, joka suoritettiin Viscometer DV-E laitteella. Kuivauskoe ja massan rikastus toteutettiin myös vesikemian laboratoriossa. Massa valmistettiin puhtaista käyttämättömistä hartseista ja inertistä. Aktiivisia tuotteita haluttiin kokeissa välttää. Apuaineet, jotka olivat jo valmiiksi käytössä TVO:n prosesseissa ja joilla oli jo lupa loppusijoitukseen, testattiin ensin viskositeettimittarilla.
Pilottitestit tehtiin Satakunnan ammattikorkeakoulun prosessilaboratoriossa. Keskipakopumppu-, letkupumppu- ja suppilotestit suoritettiin virtausominaisuuksia tutkittaessa.
Laboratoriokokeiden tulokset näyttivät viskositeetin parannusta yhden apuaineen kohdalla. Kuivauskokeissa ei löytynyt mitään huomattavia muutoksia. Virtauskokeissa käytettiin tätä samaa apuainetta, joka antoi laboratoriossa hyvän tuloksen. Se ei kuitenkaan tuonut toivottua tulosta pilottikokeissa. Mahdollinen teoria tukkeumien aiheuttajasta kuitenkin löytyi. Kun seissyttä massaa alettiin pumpata ulos säiliöstä, niin säiliön reunoille jäi paksu kerros kuivempaa massaa. Seinämä sortui myöhemmin tukkien pohjalla olevan putken.
Työn teoriaosassa tutustuttiin kiehutusvesi laitoksen liuenneisiin ja liukenemattomiin epäpuhtauksiin sekä lauhteen puhdistukseen ja ioninvaihtoon. Reologiaa käsittelevässä osassa tutkittiin viskositeettia ja partikkelien käyttäytymistä nesteessä. Aiheeseen liittyviä prosesseja tarkasteltiin myös työtä varten.
Opinnäytetyö tehtiin TVO:n vesikemian laboratoriossa. Pääanalyysina oli viskositeettimittaus, joka suoritettiin Viscometer DV-E laitteella. Kuivauskoe ja massan rikastus toteutettiin myös vesikemian laboratoriossa. Massa valmistettiin puhtaista käyttämättömistä hartseista ja inertistä. Aktiivisia tuotteita haluttiin kokeissa välttää. Apuaineet, jotka olivat jo valmiiksi käytössä TVO:n prosesseissa ja joilla oli jo lupa loppusijoitukseen, testattiin ensin viskositeettimittarilla.
Pilottitestit tehtiin Satakunnan ammattikorkeakoulun prosessilaboratoriossa. Keskipakopumppu-, letkupumppu- ja suppilotestit suoritettiin virtausominaisuuksia tutkittaessa.
Laboratoriokokeiden tulokset näyttivät viskositeetin parannusta yhden apuaineen kohdalla. Kuivauskokeissa ei löytynyt mitään huomattavia muutoksia. Virtauskokeissa käytettiin tätä samaa apuainetta, joka antoi laboratoriossa hyvän tuloksen. Se ei kuitenkaan tuonut toivottua tulosta pilottikokeissa. Mahdollinen teoria tukkeumien aiheuttajasta kuitenkin löytyi. Kun seissyttä massaa alettiin pumpata ulos säiliöstä, niin säiliön reunoille jäi paksu kerros kuivempaa massaa. Seinämä sortui myöhemmin tukkien pohjalla olevan putken.