Opettaja äänessä : opettajien kokemuksia äänenkäytöstä, äänen kuormittumisesta ja äänenkäyttötapojen muuttamisesta
Rättö, Outi (2024)
Rättö, Outi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521217
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan perusopetuksessa opettavien aineen- ja luokanopettajien kokemuksia äänenkäytön kuormitustekijöistä luokkamuotoisessa opetuksessa ja erilaisissa oppimistiloissa sekä äänenkäyttöön liittyvien rutiinien muuttamista.
Tutkimus on toiminnallinen tapaustutkimus ja tutkimusmenetelminä ovat teemahaastattelu, havainnointi, VFI-lomakkeet ja äänenkäyttökoulutus (2 krt). Mukana tutkimuksessa on 9 opettajaa kahdesta pääkaupunkiseudulla olevasta peruskoulusta. Tutkittavista 8 on naisia ja yksi mies. Opettajista 3 on luokanopettajia, 5 taito- ja taideaineiden opettajia ja yksi kielten opettaja, joka käyttää laulua opetusmenetelmänä. Äänenkäyttökoulutustilaisuudet pidettiin kummallakin koululla erikseen kuitenkin niin, että paikalla olivat kaikki samasta koulusta tutkimuksessa mukana olevat opettajat.
Tutkimuksessa mukana olevista opettajista jokainen oli kokenut äänen rasittumista ja lieviä äänihäiriöitä jossain vaiheessa opetusuraansa. Esiin nousseita kuormitustekijöitä ovat mm. puhumisen paljous, ulkona tapahtuva opetus, opetustilojen pölyisyys, suuret ja äänekkäät opetusryhmät, taukojen vähäisyys ja äänen kuormittuminen vapaa-ajan harrastuksissa. Osa opettajista oli itse käynyt laulutunneilla ja he kokivatkin sen auttaneet myös puheäänen jaksamisen kanssa. Tutkimuksen alussa opettajille annettiin tehtäväksi lisätä vedenjuontia, tehdä kevyt äänen lämmittely ja tarkkailla omaa äänenkäyttöään. Äänenkäytön tarkkailua teki kaikki opettajista ja vedenjuontiakin olivat lisänneet kaikki opettajat. Äänen lämmittely oli vaikein ottaa rutiiniksi, mutta kaikki olivat sitäkin kokeilleet edes satunnaisesti. Ne opettajat, jotka olivat säännöllisimmin lämmitelleet äänensä ennen opetusta, huomaisivat positiivisen vaikutuksen äänen hallintaan ja kestämiseen opetustilanteessa. Kukaan opettajista ei ollut saanut äänenkäytön ohjausta työnantajan taholta ja hyvin vähän myöskään opiskelujen osana.
Tutkimuksen mukaan opettajat kokisivat tekemiseen perustuvan äänenkäytön koulutuksen hyödylliseksi sekä tiedollisesti, että taidollisesti. Opettajien äänenkäyttöä auttaisivat pienemmät opetusryhmät, riittävät tauot, akustisesti paremmat ja siistimmät luokkatilat.
Tutkimus on toiminnallinen tapaustutkimus ja tutkimusmenetelminä ovat teemahaastattelu, havainnointi, VFI-lomakkeet ja äänenkäyttökoulutus (2 krt). Mukana tutkimuksessa on 9 opettajaa kahdesta pääkaupunkiseudulla olevasta peruskoulusta. Tutkittavista 8 on naisia ja yksi mies. Opettajista 3 on luokanopettajia, 5 taito- ja taideaineiden opettajia ja yksi kielten opettaja, joka käyttää laulua opetusmenetelmänä. Äänenkäyttökoulutustilaisuudet pidettiin kummallakin koululla erikseen kuitenkin niin, että paikalla olivat kaikki samasta koulusta tutkimuksessa mukana olevat opettajat.
Tutkimuksessa mukana olevista opettajista jokainen oli kokenut äänen rasittumista ja lieviä äänihäiriöitä jossain vaiheessa opetusuraansa. Esiin nousseita kuormitustekijöitä ovat mm. puhumisen paljous, ulkona tapahtuva opetus, opetustilojen pölyisyys, suuret ja äänekkäät opetusryhmät, taukojen vähäisyys ja äänen kuormittuminen vapaa-ajan harrastuksissa. Osa opettajista oli itse käynyt laulutunneilla ja he kokivatkin sen auttaneet myös puheäänen jaksamisen kanssa. Tutkimuksen alussa opettajille annettiin tehtäväksi lisätä vedenjuontia, tehdä kevyt äänen lämmittely ja tarkkailla omaa äänenkäyttöään. Äänenkäytön tarkkailua teki kaikki opettajista ja vedenjuontiakin olivat lisänneet kaikki opettajat. Äänen lämmittely oli vaikein ottaa rutiiniksi, mutta kaikki olivat sitäkin kokeilleet edes satunnaisesti. Ne opettajat, jotka olivat säännöllisimmin lämmitelleet äänensä ennen opetusta, huomaisivat positiivisen vaikutuksen äänen hallintaan ja kestämiseen opetustilanteessa. Kukaan opettajista ei ollut saanut äänenkäytön ohjausta työnantajan taholta ja hyvin vähän myöskään opiskelujen osana.
Tutkimuksen mukaan opettajat kokisivat tekemiseen perustuvan äänenkäytön koulutuksen hyödylliseksi sekä tiedollisesti, että taidollisesti. Opettajien äänenkäyttöä auttaisivat pienemmät opetusryhmät, riittävät tauot, akustisesti paremmat ja siistimmät luokkatilat.