Dementiaa sairastavan kivun arviointi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää dementiaa sairastavien kivun arviointia edistäviä ja estäviä tekijöitä. Kivun arviointi perustuu potilaan henkilökohtaiseen kokemukseen kivusta ja hänen itsensä tekemään arvioon kivun tuntemisesta. Kivun arviointiin on kehitetty lukuisia erilaisia mittareita, joilla voidaan helpottaa hoitohenkilökunnan tekemää kivun arviointia ja kivun kirjaamista. Dementiaa sairastavien kivun arviointi on haasteellista, koska sairastuneet eivät välttämättä pysty itse ilmaisemaan kipua. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Eri tietokannoista systemaattisesti hakemalla löytyi kymmenen tutkimusta, jotka valittiin aineistoksi opinnäytetyöhön. Aineisto analysoitiin käyttäen induk-tiivista sisällön analyysia etsien vastauksia tutkimuskysymyksiin: 1) Mikä edistää dementiaa sairastavien kivun arviointia? 2) Mikä estää dementiaa sairastavien kivun arviointia? Tulosten mukaan dementiaa sairastavien kivun arviointia edisti hoitohenkilökunnan ammattitaito, jolloin sillä oli tietämystä ja osaamista kivun arvioinnista ja hoidosta sekä dementiasta. Potilaiden tunteminen ja yhteistyö omaisten kanssa olivat myös edistäviä tekijöitä kivun arvioinnissa. Osa potilaista kykeni arvi-oimaan itse kipua, ja mittarit auttoivat kommunikoimaan kykenemättömien kivun arvioinnissa. Kiireetön työtahti ja riittävät resurssit olivat kivun arviointia edistäviä tekijöitä sekä lisäksi työyksikön yhteistyö ja työn kehittäminen. Kivun arviointia esti ammattitaidon puute, jolloin ei ollut tietoa, taitoa tai osaamista kivun arvioinnin toteuttamisesta dementiaa sairastavilla. Potilaiden käsitys kivusta, fysiologiset muutokset, psyykkiset syyt tai esteet kivun ilmaisulle olivat potilaista johtuvia kivun arviointia estäviä tekijöitä. Kaikki mittarit eivät soveltuneet dementiaa sairastavien kivun arviointiin tai mittareita ei käytetty ollenkaan, jolloin ar-vioinnin tulos saattoi olla virheellinen. Resurssien puute sekä hoitohenkilökunnan asenne kivun hoitoon olivat myös estäviä tekijöitä kivun arvioinnissa. Tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta dementiaa sairas-tavien kivun arviointia tulisi tutkia lisää, jotta saataisiin yleistettävissä olevia tuloksia. Tuloksia voidaan käyttää lisäämään hoitotyöntekijöiden ja hoitotyön opiskelijoiden tietoa dementiaa sairastavien kivun arvioinnista, jotta he omassa työyksikössään kiinnittäisivät asiaan huomiota ja arvioi-sivat dementiaa sairastavien kipua systemaattisesti käyttämällä eri kivunarviointimenetelmiä.

The purpose of this thesis was to find out the factors which promote or inhibit the pain assessment with dementia patients. The assessment of the pain is based on personal experience of the pain, and the evaluation which the patient has done himself. To assess the pain there are many different measurement methods available, which can be used to help the medical staff to register and assess the pain. The measurement of pain with dementia patients is challenging, since the patients are not necessarily capable of assessing the pain themselves. The thesis was done as a literature review. By searching systematically from different databases, ten research papers were found, which were then chosen as the material for this thesis. The material was analyzed by using inductive content analysis, searching for answers to the research questions: 1) What is promoting the pain assessment in dementia patients? 2) What is inhibiting the pain assessment in dementia patients? The results showed that the expertise of the medical staff, with experience of assessing and treating the pain and knowing dementia as an illness, was promoting the assessment of the pain with dementia patients. Furthermore, knowing the patients and co-operating with their families were also promoting factors in pain assessment. Some of the patients were able to assess the pain themselves, and the measurement methods helped to communicate with those patients who were unable to do that. Moderate pace of work and sufficient resources were also promoting factors in pain assessment, as well as collaboration in the work unit and the development of the work. The inhibitory factors in pain assessment were the lack of expertise, when the knowledge and basic skills in evaluating the pain were insufficient. The patients' view of the pain, physiological changes, psychological reasons or obstacles to express the pain were patient-derived reasons which were inhibiting the pain assessment. All the measurement methods were not applicable to the assessment of the pain with dementia patients, or they were not used at all, and there-fore the results of the assessment might have been faulty. The lack of resources and the attitude of the medical staff in pain treatment were also inhibitory factors in pain assessment. The results are not to be generalised, thus the treatment of pain in dementia patients should be researched more. The purpose of this thesis was to add the knowledge of medical staff and students about the pain assessment with dementia patients, so they would pay attention to it in their own work units, and evaluate the pain of dementia patients systematically by using various measurement methods.