Maatalousmuovijätteen kierrättäminen – yhteistyöllä kohti parempaa kierrätysastetta

Abstract

Maatilojen muovit kiertoon, MuKi -hankkeen toimenpiteiden pohjalta nousi keväällä 2023 esiin tarve selvittää maatalousmuovien kierrättämiseen liittyviä käytänteitä Järvi-Suomen alueella toimivilta jäteyhtiöiltä. Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusalueista muodostuvan Järvi-Suomen alueella tunnistettiin toimivan 13 maatalousmuovien kannalta merkittävämpää jäteyhtiötä, joiden muovien vastaanottamiseen liittyvien käytänteitä oli havaittu osittain poikkeavan toisistaan. Lisäksi tunnistettiin tarve selvittää kierrättämistä ohjaavia käytänteitä, sekä koostaa maatalousmuovien keräilyä organisoiville toimijoille muistilista huomioon otettavista tärkeistä asioista keräilyjä koskien. Työn toimeksiantaja oli MuKi-hankkeen osatoteuttajana toimiva MTK Pohjois-Savo. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä toimintatutkimuksena hakemalla tietoa maatalousmuovien kierrättämistä rajoittavista tekijöistä kirjallisista ja sähköisistä lähteistä, asiantuntijapuheenvuoroja kuunnellen, sekä ketjun toimijoiden kanssaan keskustellen. Lisäksi analysoitiin MuKi-hankkeessa toteutetun muovinkeräyspilotin palautekysely, sekä toteutettiin kysely jäteyhtiöiden maatalousmuovien kierrättämiskäytänteistä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että viljelijät tarvitsevat kustannustehokasta, organisoitua maatalousmuovijätteen keräilyä, tietoa muovia vastaanottavista toimijoista ja hyvistä käytänteistä. Maatalousmuovijätteen keräilyn organisoinnin osalta tärkeimmiksi tekijöiksi tunnistettiin tarve tehdä kierrättäminen viljelijöille helpoksi ja edulliseksi, sekä noutojen toteutus luotettavaksi. Kokonaisuutta ajatellen hyvän tiedottamisen koettiin olevan ensiarvoisen tärkeässä roolissa keräystä koskien. Jäteyhtiöillä havaittiin olevan vaihtelevia käytänteitä maatalousmuovijätteen vastaanottamiseen liittyen niin hinnaston, kuin ohjeistamisenkin osalta. Lakien ja säädösten asettamista velvollisuuksista huolimatta viljelijät hävittävät maatalousmuovijätettä edelleen osittain laittomin keinoin. Tulevaisuutta koskien tunnistettiin tarve kehittää kierrättämisprosesseja yhteneväisemmiksi ja kulurakennetta kaikille toimijoille tasapuolisemmaksi. Kierrättämistä koskien poliittiset kannustimet voisivat nostaa kierrätysastetta. Kiertoon kelpaamattoman muovijätteen osalta esiin nousi tarve erilaisille logistisille toimintamalleille. Kun jätehuolto saadaan kuntoon, tulee valvontaa muovijätteen laitonta hävittämistä koskien lisätä. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa havaittiin tarve jatkokehittämiselle ja Kestävä maatalousmuovijäteketju -hankesuunnitelma jätettiin rahoitushakuun toukokuussa 2024.

Based on on the measures of the MuKi project, the need to investigate practices related to the recycling of agricultural plastics from waste management companies operating in the Järvi-Suomi region arose during spring 2023. In the Järvi-Suomi, 13 waste management companies were identified as operating in terms of agricultural plastics, and their practices related to receiving plastics had been found to differ in part. In addition, the need to investigate the practices guiding recycling was identified and to compile a checklist of important issues to be considered regarding collection for operators organizing the collection of agricultural plastics. The project was commissioned by MTK Northern Savonia, which is a co-implementer of the MuKi project.

The work was carried out as a multi-method action research by seeking information on the factors limiting the recycling of agricultural plastics from printed and digital sources, listening to expert speeches, and discussing with the actors in the chain. In addition, a feedback survey on the plastic collection pilot carried out in the MuKi project was analyzed. During the work, a survey aimed at waste management companies on the recycling practices of agricultural plastics was also conducted and analyzed.

In conclusion, farmers need cost-effective, organized collection of agricultural plastic waste, information on actors receiving plastics and good practices. About the organization of the collection of agricultural plastic waste, the most important factors identified were the need to make recycling easy and affordable for farmers, as well as the reliability of collections. Overall, good communication was considered to play a crucial role in the collection. Waste management companies were found to have varying practices regarding the reception of agricultural plastic waste, both in terms of price list and instructions. Despite legal and regulatory obligations, farmers continue to dispose of agricultural plastic waste partly illegally. Regarding the future, the need to develop recycling processes to be more uniform and the cost structure more equitable for all operators was identified. Regarding recycling, political incentives could increase recycling rates. About non-recyclable plastic waste, the need for different logistical operating models emerged. Once waste management is in order, monitoring of the illegal disposal of plastic waste must be increased. When reviewing the results of the study, the need for further development was identified, and the Sustainable Agricultural Plastic Waste Chain, KeMu project plan was submitted for funding applications in May 2024.