Converting Designer’s Identity: observations for revising competence
Hämäläinen, Antti (2024)
Hämäläinen, Antti
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521376
Tiivistelmä
Muotoilu käsitteenä näyttäytyy universaalina ja poikkiteknisenä yleiskielenä sekä lukemattomien sen teorian ja käytänteiden välistä suhdetta tarkastelevien keskusteluiden aiheena. Historian saatossa muotoilu on näyttäytynyt monin eri menetelmin ihmisen konventioina hallita sekä järjestellä vallitsevaa luonnon tilaa ja elinympäristöä. Vuosisatojen myötä muotoilu on kehittynyt teknologisen edistyksen ohella myös sen ideologisten arvojen myötävaikutuksesta. Talous, tiede ja kulttuuri ovat kosketuksissa muotoilun tarpeeseen sekä kysyntään, ja muotoilijat alansa edelläkävijöinä todistavat paraikaa ehkä kaikkein kiistan-alaisinta muutosta toimialakohtaisen teollisuuden historiassa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kuinka eri muotoilijarooleissa työskentelevät asiantuntijat voisivat tulevaisuuden haasteisiin vastatakseen konvertoida osaamistaan työn mielekkyyttä, merkityksellisyyttä ja ammatti-identiteettiään menettämättä. Tavoitteena oli myös esittää ehdotuksia siihen, kuinka oman asiantuntemuksen konversioprosessia voitaisiin ajatella lähestyttävän yksilöllisten kykyjen, halujen ja motiivien näkökulmista. Näiden tavoitteiden pohjalta lähestyttiin valikoidusti sekä kokeneita että urallaan orastavia muotoilijoita tarkoituksena suorittaa määrällistä ja laadullista tiedonkeruumenetelmää soveltava tutkimus.
Tutkimuksen löydökset osoittivat, että muotoilijoiden urakehityksen ei voi odottaa olevan suoraviivainen, koska eri muotoilijarooleille tyypillisten vastuualueiden työtehtävät sekoittuvat voimakkaasti näiden roolien kesken. Yleisesti ottaen muotoilijat edustavat ammatillisin standardein tarkasteltuna erittäin korkean työmoraalin sekä -etiikan taitajakuntaa, joskin mitä todennäköisimmin muotoilija tulee jossain vaiheessa uraansa harkitsemaan ammatinvaihtoa. Lisäksi havaittiin, että muotoilijan kyky toimia yhdistävänä voimana erilaisten yksilöiden sekä sidosryhmien välillä on voimavara, joka ei ole laskennallisen tehokkuuden mittausmenetelmin todennettavissa. Muotoilijoiden tulisi sitoutua elinikäisen oppimisen ylläpitämiseen arvioimalla säännöllisin väliajoin näkemystensä ja aikaansaannostensa arvoa suhteessa muotoilun yleiseen alati tarkastelun kohteena olevaan kokonaisarvoon. Perimmäiseltä luonteeltaan muotoilun olemus sekä muotoilijan sovinnollinen tulevaisuuteen kurkottava luomisvoima on empatia.
Keinoälyä (OpenAI ChatGPT 3.5) käytettiin tutkimuksen kontekstissa suorittamaan tiettyjä temaattisen analyysin työvaiheita sekä luomaan asiasanasto relevantteja verkkoviitteitä hyödyntämällä. Design as a concept is a universal and cross-technical language as well as a subject of countless debates about the relationship between its theory and practice. Throughout history, design has manifested itself as the many means of a man in taking control and constructing arrangements over the natural space and environment. Over the centuries design has evolved not only because of technical advancement but also for the sake of its ideological virtues. Economics, science, and culture are all touched by the demand and need for design, and people who are working as the pioneers of it, designers, are currently experiencing probably the most controversial transmutation, that the field-specific industry has ever encountered so far. The purpose of the thesis was to investigate how the practitioners of design could convert their ingenuities to tact future challenges and at the same time maintain their enthusiasm as well as satisfaction with their chosen profession. The closure sought after was also to present suggestions about how the process of converting oneself could be approached from the perspectives of individual abilities, desires, and motives. To achieve these prescribed objectives mixed-method research was conducted among selectively recruited professionals. As indicated by the study it became clear that a career in design should not be expected to be linear since characteristic responsibilities typical for certain design roles are blatantly intermingling. Generally speaking, designers do possess absolute apexes in terms of occupational standards considering morale and work ethics. Furthermore, a designer is likely to consider a change of profession at some point during their career. It was also discovered, that a designer’s ability to interact as an adhesive force is an attribute beyond the measurements of computational efficiency. As conclusive, a designer should commit to and uphold a lifelong learning trajectory by constantly examining the worth of one’s outlooks and deeds of design concerning the frequently reinterpreted value of design in general. Additionally, the findings suggest that the essence of design as well as the tranquil mettle of a designer sustaining far into the future is empathy. Artificial intelligence (OpenAI ChatGPT 3.5) was utilized within the context of the research to conduct specific phases of thematic analysis and also to create the glossary of subject-specific terms by utilizing relevant online references.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kuinka eri muotoilijarooleissa työskentelevät asiantuntijat voisivat tulevaisuuden haasteisiin vastatakseen konvertoida osaamistaan työn mielekkyyttä, merkityksellisyyttä ja ammatti-identiteettiään menettämättä. Tavoitteena oli myös esittää ehdotuksia siihen, kuinka oman asiantuntemuksen konversioprosessia voitaisiin ajatella lähestyttävän yksilöllisten kykyjen, halujen ja motiivien näkökulmista. Näiden tavoitteiden pohjalta lähestyttiin valikoidusti sekä kokeneita että urallaan orastavia muotoilijoita tarkoituksena suorittaa määrällistä ja laadullista tiedonkeruumenetelmää soveltava tutkimus.
Tutkimuksen löydökset osoittivat, että muotoilijoiden urakehityksen ei voi odottaa olevan suoraviivainen, koska eri muotoilijarooleille tyypillisten vastuualueiden työtehtävät sekoittuvat voimakkaasti näiden roolien kesken. Yleisesti ottaen muotoilijat edustavat ammatillisin standardein tarkasteltuna erittäin korkean työmoraalin sekä -etiikan taitajakuntaa, joskin mitä todennäköisimmin muotoilija tulee jossain vaiheessa uraansa harkitsemaan ammatinvaihtoa. Lisäksi havaittiin, että muotoilijan kyky toimia yhdistävänä voimana erilaisten yksilöiden sekä sidosryhmien välillä on voimavara, joka ei ole laskennallisen tehokkuuden mittausmenetelmin todennettavissa. Muotoilijoiden tulisi sitoutua elinikäisen oppimisen ylläpitämiseen arvioimalla säännöllisin väliajoin näkemystensä ja aikaansaannostensa arvoa suhteessa muotoilun yleiseen alati tarkastelun kohteena olevaan kokonaisarvoon. Perimmäiseltä luonteeltaan muotoilun olemus sekä muotoilijan sovinnollinen tulevaisuuteen kurkottava luomisvoima on empatia.
Keinoälyä (OpenAI ChatGPT 3.5) käytettiin tutkimuksen kontekstissa suorittamaan tiettyjä temaattisen analyysin työvaiheita sekä luomaan asiasanasto relevantteja verkkoviitteitä hyödyntämällä.