Maidon virhemaut
Laichan, Katja (2024)
Laichan, Katja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060621802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060621802
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä etsittiin lähdemateriaaleista tietoa maidon virhemauista ja kokeellisessa osassa päivitettiin toimeksiantajan virhemakutestien ohjeet. Toimeksiantajana tässä opinnäytetyössä toimi Hämeenlinnan Osuusmeijeri, joka on maidontuottajien omistama osuuskunta.
Kirjallisuuden pohjalta selvisi, että todennäköisimmät virhemakujen aiheuttajat löytyvät alkutuotannosta, kuten navettaympäristöstä, lypsystä, maidon säilytyksestä ja käsittelystä tilalla sekä ruokinnan vaikutuksesta maidon laatuun.
Hämeenlinnan Osuusmeijeri tarjoaa henkilöstölleen mahdollisuuden harjoitella virhemakujen tunnistamista virhemakutestien avulla. Kun virhemaut saadaan nopeasti tunnistettua, niiden juurisyy on helpompi ja nopeampi löytää. Kun virheen juurisyy saadaan nopeasti tunnistettua, pienenee hävikin määrä. Hävikin määrän pienentäminen on osa kestävää kehitystä ja pienentää taloudellisia tappioita.
Suunnitelmana virhemakutestien ohjeiden päivitykseen oli tutkia aistinvaraisesti ovatko virhemakujen pitoisuudet tarpeeksi suuret, jotta virhemaut on mahdollista tunnistaa. Lisäksi suunnitelmaan kuului koulutustilaisuuden järjestäminen ennen varsinaisia virhemakutestejä. Koulutustilaisuudessa virhemaut opitaan tunnistamaan ja yhdistämään oikeaan virhemakusanastoon. Virhemakutestit suoritettiin toimeksiantajan henkilöstöllä, joka työssään arvioi aistinvaraisesti maitoja. Virhemakutestissä oli kymmenen eri virhemakua.
Kokeiden perusteella todettiin virhemakujen pitoisuuksien olevan tarpeeksi suuret jo olemassa olevissa ohjeissa. Kuitenkin ennen varsinaisia virhemakutestejä tehtävät koulutustilaisuudet näyttivät olevan hyödyllisiä virhemakujen tunnistuksessa. Siksi olisikin hyvä harkita koulutustilaisuuden järjestämistä tulevaisuudessa, ennen virhemakutestejä. Testien aikana havaittiin myös, että virhemakutestit olisi hyvä jakaa ainakin kahteen osaan, koska makuaisti turtuu useita näytteitä maistettaessa.
Kirjallisuuden pohjalta selvisi, että todennäköisimmät virhemakujen aiheuttajat löytyvät alkutuotannosta, kuten navettaympäristöstä, lypsystä, maidon säilytyksestä ja käsittelystä tilalla sekä ruokinnan vaikutuksesta maidon laatuun.
Hämeenlinnan Osuusmeijeri tarjoaa henkilöstölleen mahdollisuuden harjoitella virhemakujen tunnistamista virhemakutestien avulla. Kun virhemaut saadaan nopeasti tunnistettua, niiden juurisyy on helpompi ja nopeampi löytää. Kun virheen juurisyy saadaan nopeasti tunnistettua, pienenee hävikin määrä. Hävikin määrän pienentäminen on osa kestävää kehitystä ja pienentää taloudellisia tappioita.
Suunnitelmana virhemakutestien ohjeiden päivitykseen oli tutkia aistinvaraisesti ovatko virhemakujen pitoisuudet tarpeeksi suuret, jotta virhemaut on mahdollista tunnistaa. Lisäksi suunnitelmaan kuului koulutustilaisuuden järjestäminen ennen varsinaisia virhemakutestejä. Koulutustilaisuudessa virhemaut opitaan tunnistamaan ja yhdistämään oikeaan virhemakusanastoon. Virhemakutestit suoritettiin toimeksiantajan henkilöstöllä, joka työssään arvioi aistinvaraisesti maitoja. Virhemakutestissä oli kymmenen eri virhemakua.
Kokeiden perusteella todettiin virhemakujen pitoisuuksien olevan tarpeeksi suuret jo olemassa olevissa ohjeissa. Kuitenkin ennen varsinaisia virhemakutestejä tehtävät koulutustilaisuudet näyttivät olevan hyödyllisiä virhemakujen tunnistuksessa. Siksi olisikin hyvä harkita koulutustilaisuuden järjestämistä tulevaisuudessa, ennen virhemakutestejä. Testien aikana havaittiin myös, että virhemakutestit olisi hyvä jakaa ainakin kahteen osaan, koska makuaisti turtuu useita näytteitä maistettaessa.