Metsän luontainen uudistuminen korkeilla alueilla : tapaustutkimus Posion Pihlajavaaran koealoilla
Mella-Aho, Panu (2024)
Mella-Aho, Panu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060621816
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060621816
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Posion Pihlajavaarassa sijaitsevien jo tutkimuskäytöstä hylättyjen koealojen luontaisen uudistumisen onnistumista. Tärkeimpänä tutkimuskysymyksenä esitettiin, oliko koealueille syntynyt kasvatuskelpoinen taimikko.
Tietoperusta pohjautui Metsähallituksen metsänhoito-ohjeeseen sekä Sauli Valkosen tutkimukseen Metsien uudistaminen korkeilla alueilla Pohjois-Suomessa. Lisäksi määriteltiin tutkimusten pohjalta metsän uudistamisen edellytykset ja toimintatavat, korkeiden maiden erityispiirteet sekä ilmaston muutoksen vaikutukset korkeiden maiden metsätaloudessa.
Tutkimustapa oli määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Koealamittaukset suoritettiin järjestelmällisesti etukäteen sijoitelluista koealapisteistä, ja tulokset raportoitiin taulukkomuotoon. Saatuja tuloksia vertailtiin keskenään eri arvoja painottaen. Saatujen tulosten perusteella voitiin muodostaa johtopäätökset sekä pohtia opinnäytetyötä kokonaisuudessaan.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suurimmalle osalle alueista oli syntynyt metsälain määritelmän mukainen kehityskelpoinen taimikko. Tutkimus osoitti myös, että yli 1,5 hehtaarin suuruisilla alueilla luontainen uudistaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Tutkimuksen tuloksista voitiin myös tehdä johtopäätös, että elinvoimainen reunapuusto oli yhteydessä onnistuneeseen luontaiseen uudistumiseen.
Tutkimus antoi tuoretta tietoa korkeiden maiden luontaisesta uudistamisesta. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi korkeiden maiden metsien käytön suunnittelussa ja taloudellisen kannattavuuden arvioinnissa.
Tietoperusta pohjautui Metsähallituksen metsänhoito-ohjeeseen sekä Sauli Valkosen tutkimukseen Metsien uudistaminen korkeilla alueilla Pohjois-Suomessa. Lisäksi määriteltiin tutkimusten pohjalta metsän uudistamisen edellytykset ja toimintatavat, korkeiden maiden erityispiirteet sekä ilmaston muutoksen vaikutukset korkeiden maiden metsätaloudessa.
Tutkimustapa oli määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Koealamittaukset suoritettiin järjestelmällisesti etukäteen sijoitelluista koealapisteistä, ja tulokset raportoitiin taulukkomuotoon. Saatuja tuloksia vertailtiin keskenään eri arvoja painottaen. Saatujen tulosten perusteella voitiin muodostaa johtopäätökset sekä pohtia opinnäytetyötä kokonaisuudessaan.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suurimmalle osalle alueista oli syntynyt metsälain määritelmän mukainen kehityskelpoinen taimikko. Tutkimus osoitti myös, että yli 1,5 hehtaarin suuruisilla alueilla luontainen uudistaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Tutkimuksen tuloksista voitiin myös tehdä johtopäätös, että elinvoimainen reunapuusto oli yhteydessä onnistuneeseen luontaiseen uudistumiseen.
Tutkimus antoi tuoretta tietoa korkeiden maiden luontaisesta uudistamisesta. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi korkeiden maiden metsien käytön suunnittelussa ja taloudellisen kannattavuuden arvioinnissa.