Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Kuusivaltaisten taimikoiden sekapuustoisuus taimikonhoidon jälkeen Metsä Groupin toteuttamilla kohteilla : Metsä Group 2030 -strategiatavoite

Hankala, Asta (2024)

 
Avaa tiedosto
Hankala_Asta.pdf (428.4Kt)
Lataukset: 


Hankala, Asta
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060721953
Tiivistelmä
Talousmetsien sekapuustoisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Muuttuvassa ilmastossa yhden puulajin metsiköt ovat heikommassa asemassa kuin montaa eri puulajia sisältävät metsiköt niin monimuotoisuuden kuin taloudellisen kestävyyden kannalta. Sekapuustoisuus tekee metsiköstä elinvoimaisemman kuin yhden puulajin metsikkö, edesauttaa tuhonkestävyyttä ja puuntuotoksen säilymistä sekä vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Sekapuustoisuutta tulee lisätä PEFC- ja FSC-sertifiointikriteerien mukaan. Myös metsänhoidon suosituksissa sekapuustoisuutta suositellaan jätettävän kaikissa metsänhoidon vaiheissa ja vuonna 2024 uusittuihin harvennusmalleihin on lisätty kolmen erilaisen seka-puuston harvennusmallit: kuusi-lehtisekapuusto, mänty-lehtisekapuusto ja kuusi-mäntysekapuusto.

Metsä Group on kirjannut 2030-strategiatavoitteessaan yhdeksi kestävän kehityksen tavoitteeksi 0 % puhtaita kuusitaimikoita vuoteen 2030 mennessä. Tämä opinnäytetyö selvittää, kuinka strategiatavoite toteutuu Pirkanmaalla kuusivaltaisissa taimikoissa taimikonhoitotöiden jälkeen vuonna 2023. Lisäksi selvitetään, onko taimikonhoidot toteuttaneiden yrittäjien omavalvontatuloksissa eroja tarkastusmittauksiin verrattuna. Kohteiksi valittiin 15 varhaisperkauskohdetta ja 15 taimikonharvennuskohdetta. Tarkastusmittaus tehtiin linjakoealamenetelmällä.

Tutkimustulos osoittaa, että sekapuustoisuutta on enemmän kuin yrittäjät ovat omavalvontamittauksissaan ilmoittaneet. Varhaisperkauskohteilla keskimääräinen sekapuuston osuus on 16 %, joka on Metsä Groupin strategiatavoitteen mukainen. Taimikonharvennuksien jälkeen sekapuustotavoite ei vielä täyty sen ollessa tarkastuksen mukaan 8 %.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste