Etäjohtaminen ja työhyvinvointi teknologiateollisuuden yrityksessä

Abstract

Vuoden 2019 lopussa alkanut koronapandemia pakotti monet yritykset etätöihin keväällä 2020. Harva yritys oli osannut varautua tähän eikä monessakaan organisaatiossa ollut valmiita käytäntöjä laajamittaiseen etätyöhön. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko erään teknologiateollisuuden yrityksen esihenkilöiden iällä tai esihenkilökokemuksen pituudella merkitystä etäjohtamisen kokemiseen sekä tunnistaa työhyvinvointia tukevia asioita etäjohtamisessa. Tulosten perusteella yrityksessä voidaan tarkastella etäjohtamiseen liittyviä käytäntöjä sekä mahdollisia epäkohtia. Koska etätyöstä on tullut pysyvä työnteon muoto, on työhyvinvointiin liittyvät asiat huomioitava myös etäjohtamisessa. Saadut tulokset voivat auttaa yritystä tekemään päätöksiä, jotka tukevat työhyvinvointia. Tavoitteeseen päästiin toteuttamalla kaikkia esihenkilöitä koskeva sähköinen kysely, jonka vastaukset analysoitiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja muutamat avoimet kysymykset ryhmittelyn keinoin. Vastauksista selvisi, että etätyö ja -johtaminen koetaan pääsääntöisesti positiiviseksi asiaksi. Nuorimmat esihenkilöt halusivat koulutusta erityisesti oman ajan hallintaan, käytännön asioiden hoitamiseen ja me-hengen luomiseen. Vanhimmat esihenkilöt kokivat sähköisten välineiden käytön vaikeaksi kuin myös yhteydenpidon työntekijöihinsä. Yhteydenpito voisi helpottua, kun nämä esihenkilöt saisivat koulutusta sähköisten välineiden käyttöön. Jos esihenkilökokemusta oli alle viisi vuotta, koettiin erityisesti molemminpuolisen luottamuksen saavuttaminen ja avoimen työilmapiirin luominen haastaviksi asioiksi etäjohtamisessa. Kaikki ilmoittivat esihenkilökokemuksesta riippumatta, että työntekijöiden hyvinvoinnin seuraaminen on haastavaa. Esihenkilöitä voidaan tukea näissä haasteissa tarjoamalla koulutusta ja panostamalla siihen enemmän heidän kohdallaan, joilla esihenkilökokemusta ei vielä ole kertynyt paljon. Työhyvinvointiin liittyen esiin nousi palavereihin liittyviä asioita; palaverien pituudet sekä taukojen riittävyys. Lisäksi esihenkilöt haluavat säilyttää mahdollisuuden etätyön tekemiseen ja he ovatkin saaneet tiimien sisällä sovittua lähipäivien pitämisestä. Työhyvinvointi koettiin tärkeäksi asiaksi ja sen tukemiseen sekä seurantaan kaikki kaipasivat koulutusta iästä ja esihenkilökokemuksesta riippumatta. Jatkotutkimusaiheena kohdeorganisaatiossa voitaisiin tarkastella projektiluontoisen lisäkoulutuksen vaikutuksia etäjohtamiseen tai työhyvinvointiin, koska näihin oli selkeästi myös tarvetta. Yritys saattaisi myös hyötyä yhteistyössä esihenkilöiden kanssa luodusta uudesta perehdytysohjelmasta, joka ottaisi huomioon etätyön ja etäjohtamisen näkökulmat.