Suositukset nuorten lähiympäristöön liikkuvaan mielenterveyshoitotyöhön
Mönkkönen, Viivi (2024)
Mönkkönen, Viivi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060721973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060721973
Tiivistelmä
Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja yksi seitsemästä 10–19-vuotiaasta nuoresta kärsii niistä. Vaikuttavan ja oikea-aikaisen hoidon tarjoaminen viipymättä on tärkeää nuorten mielenterveysongelmien hoitamisessa. Nuorten perustason mielenterveyspalveluista tulisi olla mahdollista liikkua lähelle nuoren elinympäristöä ja tarjota vastaanottopalvelua helposti ja vaivattomasti. Osa nuorista asuu haja-asutus- ja viheralueilla, joista pitkät välimatkat ja etäisyydet voivat olla haaste vastaanotolle saapumiseksi. Vaihtoehtoina heidän hoidolleen ovat etävastaanotot ja lähiympäristöön liikkuva mielenterveyshoitotyö.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli koota tietoa nuorten lähiympäristöön liikkuvan mielenterveyshoitotyön hyvistä käytänteistä jo olemassa olevan kotimaisen ja kansainvälisen tiedon pohjalta. Tavoitteena oli kuvata ja tuottaa tietoa hyvistä käytänteistä nuorten lähiympäristöön liikkuvan mielenterveyshoitotyön toteuttamiseen. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin benchmarkingia. Saatua
tutkimustietoa nuorten mielenterveyshoitotyöstä jaettiin ja prosessoitiin erään hyvinvointialueen nuorten lähiympäristöön liikkuvan mielenterveyshoitotyön kehittämistä varten muodostetun kehittämisryhmän tapaamisissa. Kootun tiedon pohjalta luotiin suositukset nuorten lähiympäristöön liikkuvaan mielenterveyshoitotyöhön.
Tämän kehittämistyön perusteella voidaan todeta, että toimintatavat nuorten mielenterveyshoitotyössä poikkeavat ja ovat erilaisia alueittain. Nuorten mielenterveyshoitotyölle tulisi löytää vaihtoehtoisia tapoja toimia ja tässä voisi auttaa nuorten ja perheiden osallistaminen palveluiden kehittämiseksi. Palvelujen saatavuus, käytettävyys ja sujuvuus voisivat parantua, kun huomioitaisiin palvelujen käyttäjien ja kohderyhmien näkökulma. Hyvinvointialueet ovat melko laajoja kokonaisuuksia ja olisi tärkeää, että jokaisella alueella olisi oma laajempi kehittämisryhmä, joka paneutuisi kehittämään nuorten mielenterveyspalveluita ja lisäisi nuorten lähiympäristöön liikkuvan mielenterveyshoitotyön mahdollisuuksia. Tärkeää olisi turvata palvelujen tasalaatuisuus ja saatavuus eri hyvinvointialueilla sekä hyvinvointialueiden sisällä. Nuorten lähiympäristöön liikkuvalla mielenterveyshoitotyöllä voi olla mahdollisuus turvata tavallinen vastaanotto oikeaaikaisesti ja tasalaatuisesti asuinpaikasta riippumatta. Kehittämistyössä kuvatun tiedon ja suositusten pohjalta on mahdollista aloittaa käytännön työn kehittäminen nuorten perustason mielenterveysyksikössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli koota tietoa nuorten lähiympäristöön liikkuvan mielenterveyshoitotyön hyvistä käytänteistä jo olemassa olevan kotimaisen ja kansainvälisen tiedon pohjalta. Tavoitteena oli kuvata ja tuottaa tietoa hyvistä käytänteistä nuorten lähiympäristöön liikkuvan mielenterveyshoitotyön toteuttamiseen. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin benchmarkingia. Saatua
tutkimustietoa nuorten mielenterveyshoitotyöstä jaettiin ja prosessoitiin erään hyvinvointialueen nuorten lähiympäristöön liikkuvan mielenterveyshoitotyön kehittämistä varten muodostetun kehittämisryhmän tapaamisissa. Kootun tiedon pohjalta luotiin suositukset nuorten lähiympäristöön liikkuvaan mielenterveyshoitotyöhön.
Tämän kehittämistyön perusteella voidaan todeta, että toimintatavat nuorten mielenterveyshoitotyössä poikkeavat ja ovat erilaisia alueittain. Nuorten mielenterveyshoitotyölle tulisi löytää vaihtoehtoisia tapoja toimia ja tässä voisi auttaa nuorten ja perheiden osallistaminen palveluiden kehittämiseksi. Palvelujen saatavuus, käytettävyys ja sujuvuus voisivat parantua, kun huomioitaisiin palvelujen käyttäjien ja kohderyhmien näkökulma. Hyvinvointialueet ovat melko laajoja kokonaisuuksia ja olisi tärkeää, että jokaisella alueella olisi oma laajempi kehittämisryhmä, joka paneutuisi kehittämään nuorten mielenterveyspalveluita ja lisäisi nuorten lähiympäristöön liikkuvan mielenterveyshoitotyön mahdollisuuksia. Tärkeää olisi turvata palvelujen tasalaatuisuus ja saatavuus eri hyvinvointialueilla sekä hyvinvointialueiden sisällä. Nuorten lähiympäristöön liikkuvalla mielenterveyshoitotyöllä voi olla mahdollisuus turvata tavallinen vastaanotto oikeaaikaisesti ja tasalaatuisesti asuinpaikasta riippumatta. Kehittämistyössä kuvatun tiedon ja suositusten pohjalta on mahdollista aloittaa käytännön työn kehittäminen nuorten perustason mielenterveysyksikössä.