Hirvien ja hirvituhojen kartoitus miehittämättömän ilma-aluksen avulla

Abstract

Drone järjestelmät ovat kehittyneet lähiaikoina nopeasti ja niille on tullut monia uusia innovatiivisia käyttötarkoituksia. Opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka dronella pystytään kuvaamaan hirviä ja niiden tuhoja eri sää- ja valo-olosuhteissa. Lentopaikat työssä sijoittuivat Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueille. Koelentoja suoritettiin kaksi kappaletta ja niiden tarkoituksena oli tutustua Dji:n käyttöjärjestelmään ja tutkia dronen asetuksia, jotta ne voitaisiin säätää hirvien etsimiseen sopiviksi. Tutkimuslentoja suoritettiin kuusi ja niiden tulokset ovat kirjattu alla työhön. Opinnäytetyöhön on dokumentoitu yleistietoa hirvistä ja droneista sekä lämpökameroista. Työ kattaa myös sen osan ilmailulakia, jonka alla dronea lennettiin. Hirvieläinten paikannukseen manuaalinen lentäminen dronella todettiin nopeammaksi. Manuaalisella lennolla saatiin metsätiloista kattavampi kuva ja dronen lentäjällä oli mahdollisuus muuttaa gimbalin kuvauskulmaa lennon aikana. Taimikon kuvauslennoilla drone asetettiin lentämään automatisoitua lentotehtävää ensiksi 100 metrin korkeudelta, mutta myöhemmin 80 metrin korkeudelta. Lentokorkeus pudotettiin 80 metriin, koska tältä korkeudelta taltioidut kuvat olivat laadultaan tarkempia. Dronen automatisoiduilta lentotehtäviltä saatuja kuvia käytettiin ortomosaiikkien-kuvien muodostamiseen. Ortomosaiikki-kuvien pohjalta pyrittiin tarkastelemaan taimikkotuhoja ja eläinten lämpöjälkiä. Ortomosaiikki-kuvat eivät tuottaneet haluttua tulosta, koska niihin ei taltioitunut lämpöjälkiä. Myöskään hirvituhojen etsintä ortomosaiikki kuvista ei tuottanut tulosta, koska kuvista ei pystytä päättelemään onko tuho hirven tekemä.