Hissimoottorin kokoonpanosolun simulointi
Liepkalns, Pirgo (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060722024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060722024
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa realistinen simulaatio hissimoottorin kokoonpanosolusta. Simulaatio tarjosi pohjan tuotantosolun nykytilan analysointiin ja mahdollisten häiriötilanteiden, tuotantotyöntekijöiden määrän vaihteluiden ja muiden tuotantoon liittyvien tekijöiden vaikutusten tutkimiseen. Tavoitteena oli myös kehittää ja parantaa tuotantosolua ja sitä kautta tuotantovirtausta.
Kiinnostus tuotantoprosessien kehittämiseen heräsi aikaisemmassa työurassa tuotantotyöntekijänä. Opinnäytetyö tarjoaa mahdollisuuden syventyä tehdassimulaatioon, joka on tunnistettu hyödylliseksi työkaluksi tuotannon tehostamisessa. Yhteistyö toimeksiantajan KONE Oyj kanssa antoi mahdollisuuden työskennellä konkreettisesti hissimoottorien tuotantosolun parissa.
Opinnäytetyö sisältää hissimoottorin kokoonpanosolun simuloinnin suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin. Työssä käytettiin Visual Components -ohjelmistoa ja työ toteutettiin tapaustutkimuksen muodossa. Simulaatio mahdollisti erilaisten skenaarioiden testaamisen ja parhaiden käytäntöjen tunnistamisen. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimivat aikaisemmat tutkimukset ja LEAN-menetelmät, joita sovellettiin simulaation kehittämisessä. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös digitaalisen kaksosen konseptia ja sen merkitystä modernissa tuotantoympäristössä, sekä pohdittiin simulaation ja tekoälyn yhdistämisen mahdollisuuksia.
Onnistuttiin tuottamaan realistisen simulaatiomallin hissimoottorin kokoonpanosolusta ja sen toiminnasta. Simulaation avulla on tunnistettu useita kehityskohteita ja parannusmahdollisuuksia, jotka liittyivät häiriötilanteiden hallintaan ja tuotantoprosessin sujuvuuteen. Lisäksi simulaatio on auttanut tasapainottamaan henkilöstömäärän tarvetta tuotantotilausten mukaan.
Simulaatio on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi hissimoottorin kokoonpanoprosessin ymmärtämisessä ja kehittämisessä. Se on tarjonnut arvokasta tietoa tuotantoprosessin optimointiin ja auttanut tunnistamaan kriittisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat tuotannon tehokkuuteen. Tämä työ ei ainoastaan paranna tuotantovirtausta, vaan edistää myös yrityksen digitalisoitumista ja tuotantotaloudellista hyötyä. The goal of this thesis was to produce a realistic simulation of an elevator motor assembly cell. The simulation served as a foundation for analyzing the current state of the production cell and investigating the impacts of potential disturbances, variations in the number of production workers, and other production-related factors. Additionally, the objective was also to develop and improve the production cell and thereby enhance the production flow.
The interest in developing production processes was sparked during my previous career as a production worker. This thesis offers an opportunity to delve into factory simulation, identified as a beneficial tool for enhancing production efficiency. Collaboration with the client, KONE Corporation, allowed for hands-on work with the elevator motor production cell.
The thesis encompasses the design, implementation, and evaluation of the simulation of the elevator motor assembly cell. Visual Components software was used, and the thesis was conducted in the form of a case study. The simulation enabled testing various scenarios and identifying best practices. The theoretical framework includes previous studies and LEAN methods, which were applied in the development of the simulation. The thesis also discusses the concept of the digital twin and its significance in modern production environments. It also explores the possibilities of integrating simulation with artificial intelligence.
A realistic simulation model of the elevator motor assembly cell and its operations was successfully produced. The simulation identified several areas for improvement, and opportunities related to the management of disturbances and streamlining the production process. Additionally, the simulation helped balance staffing needs according to production orders.
The simulation has proven to be an effective tool for understanding and developing the elevator motor assembly process. It has provided valuable insights for optimizing the production process and identifying critical factors that affect production efficiency. This thesis not only improves the production flow but also promotes the company's digitalization and production economic benefit.
Kiinnostus tuotantoprosessien kehittämiseen heräsi aikaisemmassa työurassa tuotantotyöntekijänä. Opinnäytetyö tarjoaa mahdollisuuden syventyä tehdassimulaatioon, joka on tunnistettu hyödylliseksi työkaluksi tuotannon tehostamisessa. Yhteistyö toimeksiantajan KONE Oyj kanssa antoi mahdollisuuden työskennellä konkreettisesti hissimoottorien tuotantosolun parissa.
Opinnäytetyö sisältää hissimoottorin kokoonpanosolun simuloinnin suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin. Työssä käytettiin Visual Components -ohjelmistoa ja työ toteutettiin tapaustutkimuksen muodossa. Simulaatio mahdollisti erilaisten skenaarioiden testaamisen ja parhaiden käytäntöjen tunnistamisen. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimivat aikaisemmat tutkimukset ja LEAN-menetelmät, joita sovellettiin simulaation kehittämisessä. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös digitaalisen kaksosen konseptia ja sen merkitystä modernissa tuotantoympäristössä, sekä pohdittiin simulaation ja tekoälyn yhdistämisen mahdollisuuksia.
Onnistuttiin tuottamaan realistisen simulaatiomallin hissimoottorin kokoonpanosolusta ja sen toiminnasta. Simulaation avulla on tunnistettu useita kehityskohteita ja parannusmahdollisuuksia, jotka liittyivät häiriötilanteiden hallintaan ja tuotantoprosessin sujuvuuteen. Lisäksi simulaatio on auttanut tasapainottamaan henkilöstömäärän tarvetta tuotantotilausten mukaan.
Simulaatio on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi hissimoottorin kokoonpanoprosessin ymmärtämisessä ja kehittämisessä. Se on tarjonnut arvokasta tietoa tuotantoprosessin optimointiin ja auttanut tunnistamaan kriittisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat tuotannon tehokkuuteen. Tämä työ ei ainoastaan paranna tuotantovirtausta, vaan edistää myös yrityksen digitalisoitumista ja tuotantotaloudellista hyötyä.
The interest in developing production processes was sparked during my previous career as a production worker. This thesis offers an opportunity to delve into factory simulation, identified as a beneficial tool for enhancing production efficiency. Collaboration with the client, KONE Corporation, allowed for hands-on work with the elevator motor production cell.
The thesis encompasses the design, implementation, and evaluation of the simulation of the elevator motor assembly cell. Visual Components software was used, and the thesis was conducted in the form of a case study. The simulation enabled testing various scenarios and identifying best practices. The theoretical framework includes previous studies and LEAN methods, which were applied in the development of the simulation. The thesis also discusses the concept of the digital twin and its significance in modern production environments. It also explores the possibilities of integrating simulation with artificial intelligence.
A realistic simulation model of the elevator motor assembly cell and its operations was successfully produced. The simulation identified several areas for improvement, and opportunities related to the management of disturbances and streamlining the production process. Additionally, the simulation helped balance staffing needs according to production orders.
The simulation has proven to be an effective tool for understanding and developing the elevator motor assembly process. It has provided valuable insights for optimizing the production process and identifying critical factors that affect production efficiency. This thesis not only improves the production flow but also promotes the company's digitalization and production economic benefit.