Vaakapesäaineiston hyödyntäminen mehiläistarhauksessa

Abstract

Mehiläiset tuottavat vuosittain ekosysteemille valtavasti hyötyä tehokkaina pölyttäjinä ja ovat siten tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta. Pölytyksen lisäksi tarhamehiläiset tuottavat hunajaa, sekä monia muita mehiläistuotteita luontoa kuormittamatta. Mehiläishoitaja huolehtii mehiläisten hyvinvoinnista ja tavoittelee laadukasta hunajasatoa. Mittausjärjestelmien avulla pyritään kehittämään hoitomenetelmiä ja havaitsemaan niiden toteuttamiseen optimaaliset ajankohdat. Parasta kehitystyötä tehdään yhdistämällä mittausjärjestelmistä saatu tieto tarhaajan oman ammattitaidon ja havaintojen kanssa.

Vaakapesäseurannasta kerättyä dataa analysoitiin ja etsittiin selittäviä tekijöitä satokauden ajankohtaan ja hunajasadon vuosittain vaihtelevaan määrään. Toimeksiantajana tutkimuksessa toimi Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry, joka turvaa viljely- ja luonnonkasvien pölytystarvetta ja kehittää mehiläishoitotaitoa ja kannattavaa mehiläistaloutta. SML ylläpitää julkista Vaakapesäseuranta-sivustoa, jonne havaintotarhaajat ovat ilmoittaneet omien vaakapesiensä mittaustuloksia painon kehityksestä sekä vapaamuotoisia huomioita säästä, satokasveista ja pesällä tehdyistä toimenpiteistä.

Tutkittavia vaakapesien satokausia oli lähes kolmesataa vuosilta 2014–2023. Numeraalisia ja sanallisia tietoja yhdistelemällä oli mahdollista tehdä havaintoja vaakapesän kumulatiivisesta painonkehityksestä, satokauden kasveista, sääolojen vaikutuksesta sekä satokauden ja sadonkorjuun ajankohdasta. Tuloksissa havaittiin suuria eroja vaakapesien mittaustuloksissa ja satokauden ajoittumisessa, joita selittävät ensisijaisesti Pohjois- ja Etelä-Suomen maantieteelliset erot. Satokauden kasveista tehdyt havainnot olivat samansuuntaisia eri paikkakunnilla ja vaihtelivat sääolosuhteiden mukaan.

Vaakapesistä tehdyt merkinnät erosivat toisistaan lukumäärältään ja laadultaan. Ohjeistusta kannattaisi yhdenmukaistaa, koska seurannan aloitusajankohta vaikutti painon kehitykseen ja kasvitietoja joutui katsomaan kahdesta eri paikasta. Säätiedoista tulisi enemmän merkintöjä, jos perusvaihtoehdot olisivat tarjolla mittaustulosten merkintäsivulla samalla tavalla kuin satokasvit. Vaakapesäseurannasta saa parhaan hyödyn seuraamalla omaa mehiläistarhaa lähellä olevien vaakapesien tietoja kasvukauden aikana. Oikein ajoitetut pesäosastojen lisäykset lisäävät mehiläisten hyvinvointia ja vähentävät parveiluintoa. Vaakapesän painokäyrää seuraamalla voi löytää optimaalisen ajan hunajan keräämiseen ja parhaan sadon varmistamiseen.

Every year, bees bring enormous benefits to the ecosystem as efficient pollinators and are therefore an important part of biodiversity. In addition to pollination, honeybees produce honey and many other bee products without burdening the environment. The beekeeper takes care of the well-being of the bees and strives for a high-quality honey harvest. Measurement systems are used to develop treatment methods and identify optimal times for their implementation. The best development work is done by combining the information obtained from measurement systems with the farmer's own expertise and observations.

The data collected from the scale hive monitoring was analysed and explanatory factors were sought for the timing of the harvest season and the annually varying amount of honey harvest. The study was commissioned by the Finnish Beekeepers' Association SML, which secures the need for pollination of crops and natural plants and develops beekeeping skills and profitable beekeeping. SML maintains a public scale hive monitoring website, where observers have reported measurement results of their own scale hive weight development, as well as free-form observations on the weather, crops and measures taken at the hive.

There were nearly three hundred harvest seasons in the scale hive studied from 2014 to 2023. By combining numerical and verbal data, it was possible to observe the cumulative weight development of the hive, the plants of the harvest season, the effect of weather conditions, and the timing of the harvest season and harvest. The results showed large differences in the measurement results of the scale hives and the timing of the harvest season, which are primarily explained by geographical differences between Northern and Southern Finland. Observations of plants during the harvest season were similar in different localities and varied according to weather conditions.

The markings made on the scale hives differed from each other in number and quality. The guidelines should be harmonised, because the starting time of monitoring affected weight development and plant data had to be viewed from two different places. More entries would be made from weather data if the basic options were available on the marking page of the measurement results in the same way as crops. You can get the most out of the scale hive data by monitoring the data of the scale hives near your apiary during the growing season. Timely addition of new bee boxes increases the well-being of bees and reduces the enthusiasm for swarming. By following the weight curve of the scale hive, you can find the optimal time to collect honey and ensure the best harvest.