Ammattikorkeakoulujen ylempien matkailu- ja ravitsemisalan opinnäytetöiden vaikuttavuus : tarkastelussa LAB-ammattikorkeakoulu, SAMK, SeAMK, TAMK ja TURKU AMK
Koskinen, Minna (2024)
Koskinen, Minna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060722109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060722109
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ylempien ammattikorkeakoulujen matkailu- ja ravitsemisalan opinnäytetöiden vaikuttavuutta alan kehittäjinä. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli restonomien koulutuksen ja elinkeinon yhteiskehittämisen hanke (ReKey). Hankkeen tarkoituksena oli kehittää yhteistoimintamallia kansallisessa innovaatioekosysteemissä ja vahvistaa palveluliikeosaamista kansainvälisessä toimintaympäristössä. ReKey-hanke pyrkii yhdistämään ammattikorkeakoulut ja elinkeinoelämän.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysia ja tutkimuksen aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin ja laadullisen sisällönanalyysin avulla. Aineistona käytettiin Theseustietokannan vuosien 2013–2018 ylempiä opinnäytetöitä Lahden, Satakunnan, Seinäjoen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakouluista. Aineisto luokiteltiin tutkittavien valittujen teemojen mukaan, opinnäytetöistä selvitettiin toimeksiantaja ja ammattikorkeakoulu, toimialajakaumat sekä liiketoimintamuodot. Opinnäytetöiden pohdinnoista selvitettiin työn vaikutusta ja vaikuttavuutta.
Opinnäytetyöt jakautuivat lähes yhtä tasaisesti molemmille toimialoille: kaupalliselle ja julkiselle sektorille. Suurin osa opinnäytetöistä kohdistui muuhun palveluliiketoimintaan, monella opinnäytetyöllä oli merkitystä useammalle liiketoimintamuodolle. Opinnäytetöistä kerätyissä asiasanoissa esiintyi useimmiten sana johtaminen eri muodoissa. Suurin osa opinnäytetöistä oli työelämälähtöisiä kehittämistehtäviä, joilla on opinnäytetyön tekijälle ja toimeksiantajalle merkitystä. Laajempaa vaikuttavuutta toimeksiantajalle voidaan saavuttaa opinnäytetöiden kehittämisehdotuksen käyttöönotolla. Opinnäytetyön syvempää vaikutusta arvioitaessa kehittämissuunnitelman toteutumista tulisi seurata, raportoida ja toteuttaa tarvittaessa jatkotutkimus. Kysyntään vastaavalla koulutuksella tuotetaan kilpailukykyä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysia ja tutkimuksen aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin ja laadullisen sisällönanalyysin avulla. Aineistona käytettiin Theseustietokannan vuosien 2013–2018 ylempiä opinnäytetöitä Lahden, Satakunnan, Seinäjoen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakouluista. Aineisto luokiteltiin tutkittavien valittujen teemojen mukaan, opinnäytetöistä selvitettiin toimeksiantaja ja ammattikorkeakoulu, toimialajakaumat sekä liiketoimintamuodot. Opinnäytetöiden pohdinnoista selvitettiin työn vaikutusta ja vaikuttavuutta.
Opinnäytetyöt jakautuivat lähes yhtä tasaisesti molemmille toimialoille: kaupalliselle ja julkiselle sektorille. Suurin osa opinnäytetöistä kohdistui muuhun palveluliiketoimintaan, monella opinnäytetyöllä oli merkitystä useammalle liiketoimintamuodolle. Opinnäytetöistä kerätyissä asiasanoissa esiintyi useimmiten sana johtaminen eri muodoissa. Suurin osa opinnäytetöistä oli työelämälähtöisiä kehittämistehtäviä, joilla on opinnäytetyön tekijälle ja toimeksiantajalle merkitystä. Laajempaa vaikuttavuutta toimeksiantajalle voidaan saavuttaa opinnäytetöiden kehittämisehdotuksen käyttöönotolla. Opinnäytetyön syvempää vaikutusta arvioitaessa kehittämissuunnitelman toteutumista tulisi seurata, raportoida ja toteuttaa tarvittaessa jatkotutkimus. Kysyntään vastaavalla koulutuksella tuotetaan kilpailukykyä.