Magneettistimulaatiohoidon (TMS) prosessin sujuvoittaminen : psykiatrisen potilaan rTMS-hoitopolun kehittäminen Siun sotella
Piirainen, Mari (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060722151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060722151
Tiivistelmä
Kehittämisprojektin tavoitteena oli tuottaa rTMS-hoidon prosessimallinnukset psykiatristen potilaiden rTMS-hoitoon ja nivoa nämä potilaan palvelupolkuun. Projektissa hyödynnettiin organisaation oman selvityksen tuloksia rTMS-hoitoon tulevan potilaan palvelupolusta. Tarkoituksena oli parantaa palveluprosessin sujuvuutta, oikea-aikaisuutta ja kitkattomuutta.
Menetelminä sovellettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja työpajatyöskentelyä. Kirjallisuuskatsaus laadittiin pääasiallisesti kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustuen. Työpajoja pidettiin kolme; rTMS-hoidon käynnistämisen, aktiivivaiheen ja kokonaishoidon näkökulmaan liittyen.
Kehittämisprojektissa kuvattiin paikallinen tapa järjestää psykiatrisen potilaan rTMS-hoito ja näyttöön ja säädöksiin perustuvat tavat toteuttaa rTMS-hoito. Kuvauksen pohjalta laadittiin kehittämisehdotukset organisaation hyödynnettäväksi. Tuloksia voidaan hyödyntää työ- ja potilasohjeiden laatimiseen, digihoitopolun rakentamiseen samoin kuin pohtiessa toiveita tulevan potilastietojärjestelmän toiminnallisuuksista. Palvelupolun jatkokehittämisen osalta olisi tärkeää saada potilaskokemus paremmin hyödynnettäväksi esim. kokemusasiantuntijuuden ja kyselyiden avulla. The aim of the development project was to produce rTMS process models for the rTMS care of psychiatric patients and link these to the patient's service pathway. The project used the results of the organisation's own study of the service pathway for patients entering rTMS care. The purpose was to improve the fluidity, timeliness and smoothness of the service process.
The methods used were a descriptive literature review and workshops. The literature review was mainly based on national and international recommendations. Three workshops were held; on the aspects of initiation, active phase and overall care of RTMS.
The development project described the local way of organising rTMS care for psychiatric patients and how to deliver the rTMS-care with evidence- and regulation-based ways. Based on this description, development proposals were drawn up for the organisation's use. The results can be used to develop work instructions and patient guides, to build a digital care pathway and to consider the functionalities of a patient information system. As regards the further development of the service pathway, it would be important to get and utilize patient experiences, e.g. through surveys.
Menetelminä sovellettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja työpajatyöskentelyä. Kirjallisuuskatsaus laadittiin pääasiallisesti kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustuen. Työpajoja pidettiin kolme; rTMS-hoidon käynnistämisen, aktiivivaiheen ja kokonaishoidon näkökulmaan liittyen.
Kehittämisprojektissa kuvattiin paikallinen tapa järjestää psykiatrisen potilaan rTMS-hoito ja näyttöön ja säädöksiin perustuvat tavat toteuttaa rTMS-hoito. Kuvauksen pohjalta laadittiin kehittämisehdotukset organisaation hyödynnettäväksi. Tuloksia voidaan hyödyntää työ- ja potilasohjeiden laatimiseen, digihoitopolun rakentamiseen samoin kuin pohtiessa toiveita tulevan potilastietojärjestelmän toiminnallisuuksista. Palvelupolun jatkokehittämisen osalta olisi tärkeää saada potilaskokemus paremmin hyödynnettäväksi esim. kokemusasiantuntijuuden ja kyselyiden avulla.
The methods used were a descriptive literature review and workshops. The literature review was mainly based on national and international recommendations. Three workshops were held; on the aspects of initiation, active phase and overall care of RTMS.
The development project described the local way of organising rTMS care for psychiatric patients and how to deliver the rTMS-care with evidence- and regulation-based ways. Based on this description, development proposals were drawn up for the organisation's use. The results can be used to develop work instructions and patient guides, to build a digital care pathway and to consider the functionalities of a patient information system. As regards the further development of the service pathway, it would be important to get and utilize patient experiences, e.g. through surveys.