Työajanseurannan digitalisointi kuljetusyrityksessä
Yli-Karro, Eemeli (2024)
Yli-Karro, Eemeli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli uudistaa ja helpottaa toimeksiantajayrityksen työajanseurantatapaa. Uusi työajanseurantatapa oli oikeastaan jo olemassa toiminnanohjausjärjestelmän vaihdon vuoksi. Eli työssä ei tarvinnut enää lähteä etsimään uusia työajanseurantaratkaisuja. Tutkimus päästiin aloittamaan nopeasti kokeilemalla, miten työajanseurantatapa toimii käytännössä. Jos tutkimus olisi sisältänyt uuden ratkaisun etsimisen ja kilpailuttamisen, niin tämä opinnäytetyöprosessi olisi ollut paljon pidempi ja hitaampi.
Työssä seurattiin yrityksen muutaman työntekijän työajankirjaamista uuteen järjestelmään noin kuukauden ajan ja sen jälkeen kokeiluun osallistuneita haastateltiin järjestelmän käyttökokemuksista. Teoriaosuus sisälsi alustuksen työajanseurannasta, työajanseurantatavoista sekä työaikalainsäädännöstä. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin jätelainsäädöksiä liittyen toimeksiantoyrityksen toimialaan. Työ käsitteli uuden ja vanhan työajanseurantatavan eroavaisuuksia, molemmista tavoista löydettiin sekä hyvät että huonot puolet.
Johtopäätöksistä selviää, laajeneeko uuden työajanseurantatavan käyttö yrityksen koko henkilöstön käyttöön. Uuden tavan käyttöönotto koko yrityksessä yhtenäistää työajanseurannan, joka helpottaa palkanlaskijan työtä, kun tuntilistat ovat samanlaisia jokaisen työntekijän kohdalla. Johtopäätökset-otsikon alla on vielä kertaalleen lueteltu tutkimuskysymykset, joihin on vastattu tutkimustulosten ja teorian pohjalta. Kokeilujaksoon osallistuneiden haastatteluiden pohjalta voidaan todeta, että uusi työajanseurantatapa on parempi ja nykypäiväisempi ratkaisu kuin vanha tapa.
Työssä seurattiin yrityksen muutaman työntekijän työajankirjaamista uuteen järjestelmään noin kuukauden ajan ja sen jälkeen kokeiluun osallistuneita haastateltiin järjestelmän käyttökokemuksista. Teoriaosuus sisälsi alustuksen työajanseurannasta, työajanseurantatavoista sekä työaikalainsäädännöstä. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin jätelainsäädöksiä liittyen toimeksiantoyrityksen toimialaan. Työ käsitteli uuden ja vanhan työajanseurantatavan eroavaisuuksia, molemmista tavoista löydettiin sekä hyvät että huonot puolet.
Johtopäätöksistä selviää, laajeneeko uuden työajanseurantatavan käyttö yrityksen koko henkilöstön käyttöön. Uuden tavan käyttöönotto koko yrityksessä yhtenäistää työajanseurannan, joka helpottaa palkanlaskijan työtä, kun tuntilistat ovat samanlaisia jokaisen työntekijän kohdalla. Johtopäätökset-otsikon alla on vielä kertaalleen lueteltu tutkimuskysymykset, joihin on vastattu tutkimustulosten ja teorian pohjalta. Kokeilujaksoon osallistuneiden haastatteluiden pohjalta voidaan todeta, että uusi työajanseurantatapa on parempi ja nykypäiväisempi ratkaisu kuin vanha tapa.