Sähköisen perhekeskuksen käyttöönoton arviointimittarit
Granlund, Anna (2024)
Granlund, Anna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060722191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060722191
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää arviointimittaristo sähköisen perhekeskuksen käyttöönoton arvioimiseksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Työ on toteutettu osana Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanketta, jonka puitteissa on pyritty kehittämään ja integroimaan Sähköisen perhekeskuksen palveluita alueellisen perhekeskustoiminnan tueksi. Opinnäytetyö keskittyy sähköisen perhekeskuksen käyttöönoton arviointiprosessiin ja arviointimittareihin.
Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena tutkimuksena, jonka menetelmänä käytettiin työpajatyöskentelyä. Työpajat järjestettiin yhteistyössä alueen perhekeskus- ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa, ja niiden avulla kerättiin aineistoa sähköisen perhekeskuksen käyttöönoton kokemuksista. Työpajoissa hyödynnettiin osallistavia menetelmiä, joiden avulla osallistujat pystyivät aktiivisesti vaikuttamaan arviointimittariston kehittämiseen. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, joka mahdollisti monipuolisen tiedon keräämisen ja ymmärryksen saavuttamisen käyttöönoton haasteista ja kehittämistarpeista.
Tulokset osoittavat, että sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto on monimutkainen prosessi, joka edellyttää kohdennettua tukea ja jatkuvaa kehittämistä. Kehitetty arviointimittaristo sisältää indikaattoreita, jotka mittaavat käytön helppoutta ja työn tukea, asiakkaiden palvelupolkujen sujuvuutta ja sähköisen perhekeskuksen palvelun tunnettuutta käyttäjien arjessa. Tutkimuksen päätelmät korostavat, että onnistunut digitaalisten palveluiden integrointi edellyttää jatkuvaa arviointia ja sitoutumista kehittämistyöhön kaikilta osapuolilta. Lisäksi työssä todetaan, että sähköisten palveluiden kehittäminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja käyttäjälähtöistä lähestymistapaa, jotta palvelut vastaavat alueen asukkaiden ja ammattilaisten tarpeita.
Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena tutkimuksena, jonka menetelmänä käytettiin työpajatyöskentelyä. Työpajat järjestettiin yhteistyössä alueen perhekeskus- ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa, ja niiden avulla kerättiin aineistoa sähköisen perhekeskuksen käyttöönoton kokemuksista. Työpajoissa hyödynnettiin osallistavia menetelmiä, joiden avulla osallistujat pystyivät aktiivisesti vaikuttamaan arviointimittariston kehittämiseen. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, joka mahdollisti monipuolisen tiedon keräämisen ja ymmärryksen saavuttamisen käyttöönoton haasteista ja kehittämistarpeista.
Tulokset osoittavat, että sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto on monimutkainen prosessi, joka edellyttää kohdennettua tukea ja jatkuvaa kehittämistä. Kehitetty arviointimittaristo sisältää indikaattoreita, jotka mittaavat käytön helppoutta ja työn tukea, asiakkaiden palvelupolkujen sujuvuutta ja sähköisen perhekeskuksen palvelun tunnettuutta käyttäjien arjessa. Tutkimuksen päätelmät korostavat, että onnistunut digitaalisten palveluiden integrointi edellyttää jatkuvaa arviointia ja sitoutumista kehittämistyöhön kaikilta osapuolilta. Lisäksi työssä todetaan, että sähköisten palveluiden kehittäminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja käyttäjälähtöistä lähestymistapaa, jotta palvelut vastaavat alueen asukkaiden ja ammattilaisten tarpeita.