Pienaukkohakkuun ja kaistalehakkuun luontainen uudistaminen turvemaalla

Abstract

Tässä opinnäytetyössä luotiin Luonnonvarakeskukselle (Luke) viiteen osaan jaettu koealue, jonka tarkoituksena on toimia kaistalehakkuun ja pienaukkohakkuun luontaisen uudistamisen seurantakohteena turvemaalla. Koealueen kuvioilla on jätetty koskemattomia kuvioita muutoksen seuraamista varten. Opinnäytetyöhön kuului myös kohdealueen kuvaus ennen toimenpiteitä, puuston alkuperäisen tilavuuden laskeminen, tehtyjen toimenpiteiden dokumentointi sekä pohtimista tulevaisuuden haasteiden ja toimenpiteiden suhteen. Työn tarve syntyi tilaajaorganisaation Metsäkeskuksen halusta luoda koeala-alue Luonnonvarakeskukselle hankkeen Ilmastokestävää suometsän hoitoa Pirkanmaalla -hankkeen yhteydessä.

Tutkimuksessa toteutettiin maastossa koealueiden rajaaminen, kohteen kuvaaminen, hakkuiden suunnittelu, korjuun toteutus sekä lopputuloksen havainnointi. Koealueiden rajaus tapahtui puhelin-GPS:n, linjatikkujen ja kuitunauhan avulla. Kohteen kuvaamisessa taltioitiin puustorakennetta, puiden läpimitat rinnankorkeudelta, aluskasvillisuus, maaperä, ravinteisuus ja vesitilannetta. Hakkuiden suunnittelussa hahmoteltiin tulevien toimenpiteiden sijoittelua koealoille niin, että niiden hyödyntäminen tutkimuskäytössä on mahdollisimman kattavaa. Suunnittelussa oli myös tärkeää huomioida aikaisemmin mainittu hankkeen maastoesityspäivä, jossa havainnollistettiin jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuiden toteutusta metsänomistajille. Korjuu toteutettu Kurun Metsäoppilaitos Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) oppilastyönä. Lisäksi opinnäytetyössä korjuun jälki, puiden pituutta ja hakkuu alojen pinta-alat havainnointiin ja taltioitiin. Ajokoneen kouralla tehtyjen mättäiden määrä laskettiin pienaukkohakkuulla.

Koealueen tulokset ovat käyttökelpoisia. Tuloksissa käsitellään alueen ravinnetason tuloksia, jatkotoimenpiteitä lannoitusten osalta, vesitaloudellisia ratkaisuja, taimettumisalustan onnistumista ja siihen liittyviä haasteita.

Lopullisia vastauksia kaistale- ja pienaukkohakkuun luontaisen uudistamisen onnistumiselle ei pystytä vielä tämän työn perusteella antamaan, vaan siihen vaaditaan lisää aikaa ja seurantatyötä jatkotutkimusten parissa. Tuloksia voidaan tarkastella seuraavalla kasvukaudella vesitalouden näkökulmasta ja muutamien vuosien päästä taimettumisen näkökulmasta. Kyseinen koeala jää Luonnonvarakeskuksen seurantaan ja antaa varmasti paljon lisää uutta tietoa tulevaisuudessa parantaako ajokoneen tekemä muokkaus taimettumista.

In this thesis, a test area divided into five parts was created for The Natural Resources Institute Finland (Luke), with the aim of serving as a monitoring site for the natural regeneration of strip and gap harvesting in peatlands. The thesis also included a description of the target area before interventions, calculation of the original volume of the stand, documentation of events, and consideration of future challenges and measures. The need for the study arose from the Finnish Forest Centre’s desire to establish a test area for The Natural Resources Institute Finland in connection with the project " Climate-sustainable management of drained peatland forests in Pirkanmaa."

In the study, fieldwork was conducted to demarcate the test areas, describe the site, plan harvests, implement harvesting, and observe the final results. The demarcation of the test areas was done using a phone-GPS, line markers, and fiber tape. The description of the site included recording stand structure, tree diameters at breast height, undergrowth, soil, nutrient content, and water status. In harvest planning, the placement of future actions in the test areas was outlined to ensure comprehensive utlisation for study purposes. Further, the project's field presentation day, which aimed to illustrate continuous cover forestry harvesting to forest owners, was considered in the planning phase. The harvest was carried out by Tampere Vocational College Tredu as a forestry student project. Additionally, observations were made and recorded the aftermath of the harvesting process, including tree heights and the areas of the logging sites. The number of mounds made by the forwarder's grapple was counted in the small-scale clearcutting area.

The results from the experimental area are representative. The results address the nutrient levels of the area, follow-up actions regarding fertilisation, water management solutions, the success of the soil-cultivated seedbed, and the related challenges.