Fyysisesti aktiivisen elämäntavan vakiintumiseen vaikuttavat tekijät lapsuus- ja nuoruusiässä

Abstract

Fyysisesti aktiivisen elämäntavan merkitys terveydelle tunnistetaan laajalti, mutta sen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ei vielä täysin tunneta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä määrällinen tutkimus ja selvittää, mitkä tekijät ennustavat fyysisesti aktiivisen elämäntavan vakiintumista lapsuus- ja nuoruusiässä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tieteellistä tietoa fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä eri organisaatioiden ja asiantuntijoiden käyttöön. Opinnäytetyön tehtävänä oli antaa vastaus kysymykseen, mitkä tekijät vaikuttavat fyysisesti aktiivisen elämäntavan vakiintumiseen lapsuus- ja nuoruusiässä.

Opinnäytetyön aineisto pohjautui Itä-Suomen yliopiston liikuntaan ja ravitsemukseen keskittyvään 8-vuotiseen kontrolloituun Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -pitkittäistutkimuksen aineistoon. Tutkimukseen osallistui 512 kuopiolaista lasta, jotka olivat alkumittausten aikana 6–8-vuotiaita. Tutkittavien henkilöiden aktiivisuuden määrää arvioitiin intensiteetiltään erityyppisissä aktiivisuuden tasoissa kaikissa kolmessa (0 v, 2 v ja 8 v) mittauspisteessä. Tutkimuksen sisältö, toteutus ja aineiston analyysimenetelmä valittiin yhteistyössä muiden tutkimusryhmän jäsenten kanssa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin lineaarinen regressioanalyysi, jonka avulla arvioitiin selitettävien, fyysistä aktiivisuutta kuvaavien muuttujien suhdetta eri selittäviin muuttujiin. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmiston avulla.

Tutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta laaditaan englanninkielinen tieteellinen artikkeli, joka julkaistaan tutkinnon alalle soveltuvassa tieteellisessä lehdessä. Tutkimuksen tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan artikkelissa. Tieteellisessä artikkelissa julkaistavat tulokset on poistettu julkisesta raportista.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että fyysisesti aktiivisen elämäntavan kehittymiseen vaikuttavat tekijät ovat moninaisia, ja usein mikään yksittäinen tekijä ei sellaisenaan selitä aktiivisen elämäntavan kehittymistä. On tärkeää tunnistaa mahdollisimman paljon fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä, joihin voimme vaikuttaa. Monien tekijöiden kohdalla niiden yksittäis- tai yhteisvaikutus voi mahdollisesti lisätä tai vähentää yksittäisen tekijän merkitystä, jonka vuoksi aihe vaatii lisätutkimusta.

The purpose was to conduct a quantitative study to find out what factors predict the establishment of a physically active lifestyle in childhood and adolescence. The aim was to provide scientific information on the factors influencing physical activity for use by different organisations and professionals. The data were based on the 8-year controlled Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) longitudinal study at the University of Eastern Finland. The study included 512 children from Kuopio, aged 6–8 years at baseline. The data of this study were analyzed by using linear regression as a research method. The results of the study will be presented in full in the form of an article in a scientific journal appropriate to the field of the degree.

In conclusion, there are many factors that contribute to the development of a physically active lifestyle, and often no single factor as such explains the development of an active lifestyle. It is important to identify as many factors as possible that we can influence. For many factors, their individual or combined effect can potentially increase or decrease the importance of a single factor, and further research is therefore needed.