Läheisyyskoreografin kokonaisvaltaiset vaikutukset audiovisuaalisiin tuotantoihin

Abstract

Läheisyyskoreografi on hiljattain media-alalle syntynyt uusi ammattinimike. Työn kokonaisvaltaisia vaikutuksia tuotannon lopputulokseen ei tunnisteta täysin vieläkään, eikä siitä ole tehty juurikaan tutkimusta. Vaikuttaako läheisyyskoreografin työ vain näyttelijäsuoritukseen vai onko koreografin läsnäololla vaikutuksia myös tuotannon yleisen työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden edistämiseen? Vaikuttaako läheisyyskoreografin tekemä työ tuotannon lopulliseen laatuun ja onko ammatin koulutusta mahdollista lisätä Suomessa?

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli ottaa selvää, kuinka tärkeä rooli läheisyyskoreografilla on suomalaisissa elokuva- ja televisiotuotannoissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa osaamiseen liittyvän koulutuksen tarvetta ja laatia toimenpide-ehdotuksia tuotantojen vastuullisuuden tukemiseksi.

Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jota on lisäksi täydennetty ammattilaisten teemahaastatteluilla. Ensin opinnäytetyössä syvennyttiin läheisyyskoreografin työnkuvaan ja siihen, mitä intiimikohtaukset oikein ovat. Tämän jälkeen opinnäytetyössä selvitettiin seksin ja seksuaalisuuden tarinankerronnallista merkittävyyttä sekä, miten seksiä ja seksuaalisuutta tulisi huomioida audiovisuaalisissa tuotannoissa. Seuraavaksi tutkimuksessa tarkasteltiin läheisyyskoreografin merkitystä työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden kannalta. Lisäksi työssä vertailtiin kahta vahvasti seksuaalissävytteistä TV-tuotantoa. Tavoitteena oli selvittää, kuinka läheisyyskoreografin käyttäminen televisiotuotannoissa mahdollisesti paransi teoksen laatua. Empiiristä tutkimusaineistoa kerättiin läheisyyskoreografin työn merkityksellisyydestä ja hyödyistä tekemällä teemahaastattelu suomalaiselle tuottajalle, kuvaajalle sekä läheisyyskoreografille. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ammatin edistämismahdollisuuksia sekä erilaisia menetelmiä tuotannon vastuullisuuden lisäämiseksi.

Opinnäytetyön tuloksena huomattiin, että läheisyyskoreografin työ on olennainen osa turvallista ja innostavaa tarinankerrontaa, jota koitetaan jatkuvasti edistää Suomessa. Läheisyyskoreografi tekee intiimikohtauksista laadullisesti parempia ja hänen työnsä vahvistaa tuotantoa kokonaisvaltaisesti, muun muassa vähentämällä muille osastoille valunutta metatyötä ja edistämällä kaikkien työturvallisuutta kuvauksissa. Ammatin koulutusta voidaan lisätä Suomessa korkeakoulujen, tuotantoyhtiöiden, että julkisten rahoittajien panostuksella.

The purpose of this thesis was to collect information about intimacy coordination and its effects on Finnish audio-visual productions. The objective of the thesis was to plan new ways to improve intimacy coordinators education in Finland and compile measures to support productions’ responsibility.

The theoretical section explored intimacy coordinators work, intimacy scenes and how to pay attention to sex and sexuality in audio-visual productions. In addition, the well-being and safety measures at work were observed through intimacy co-ordinators’ point of view. The study also compared two heavily sexual television series to find out if using an intimacy coordinator would enhance the shows’ quality. The empirical part of the study consisted of focused interviews conducted with a Finnish producer, cinematographer, and intimacy coordinator.

The findings indicate that intimacy coordination is an essential part of safe and exciting storytelling in audio-visual productions, which Finland is constantly striving to achieve. Not only does an intimacy coordinator make intimacy scenes more relatable, but they also minimize the amount of meta work fallen upon other departments in the media industry, making the work experience safer for everyone involved. The results show that the Finnish education system, production companies and public financiers can help increase the education of intimacy coordinators.