Perhepohjainen hoitomalli laihuushäiriötä sairastavien nuorten hoidossa - Rapid review-katsaus
Mattila, Hanna (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022594
Tiivistelmä
Laihuushäiriö on Suomessa yleinen sairaus, johon liittyvä oireilu voi kestää vuosia aiheuttaen monia liitän- näissairauksia. COVID-19-pandemia on lisännyt laihuushäiriön esiintyvyyttä. Perhepohjaisella hoitomallilla on saavutettu hyvin hoitotuloksia, mutta sen käyttö ei ole vielä vakiintunutta Suomessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa rapid review-kirjallisuuskatsauksen avulla, miten laihuushäiriötä sairastavien nuorten hoitoa perhepohjaisen hoitomallin tai Maudsleyn menetelmän avulla on tutkittu vuo- sina 2016–2021 ja millaisia tutkimustuloksia aiheesta on saatu. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tie- toa kyseisen hoitomenetelmän vaikutuksesta laihuushäiriöstä toipumiseen sekä tuoda esille nuoren ja per- heen kokemuksia hoitomalliin osallistumisesta.
Aineistonhaku toteutettiin 3.-10.1.2022 välisenä aikana seuraavista tietokannoista: Cinahl Plus with full text (EBSCO), Cochrane Library, Joanna Briggs Institute EBP Database, Medic, PubMed ja ProQuest. Lisäksi suori- tettiin manuaalinen haku Journal of Eating Disorders-julkaisuun sekä Google Scholariin. Löytyneistä 708 artik-
kelista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 16 vertaisarvioitua, alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin narratiivisen synteesin avulla.
Tulokset osoittivat, että perhepohjaiseen hoitomalliin osallistuneet vanhemmat olivat tyytyväisiä saa- maansa hoitoon, laihuushäiriötä sairastavien nuorten tyytyväisyys oli vähäisempää. Sairastuneen nuoren sisarusten hoitoon osallistumisesta oli eriäviä näkemyksiä. Sisarukset itse toivoivat enemmän tietoa sairau- desta, jotta pystyisivät olemaan paremmin tukena. Koko perheen osallistuminen koettiin tärkeänä. Perhe- pohjaisen hoitomallin käyttö tuotti hyviä hoitotuloksia. Hoitomallia kritisoitiin keskittymisestä painon palau- tumiseen ja potilaan muut ongelmat, kuten ahdistus, sivuutettiin. Hyviä hoitotuloksia saatiin yhdistämällä perhepohjaiseen hoitomalliin dialektisen käyttäytymisterapian taitoryhmä, jossa harjoiteltiin mm. ahdistuk- senhallintataitoja.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä entistä tehokkaampia näyttöön perustuvia hoito- malleja laihuushäiriöisten nuorten ja heidän perheidensä hoitoon. Perhepohjaisen hoitomallin käyttöönotta- minen vaatii henkilökunnan kouluttamista. Anorexia nervosa is a common disease in Finland, the symptoms of which can last for years, causing many diseases. The COVID-19 pandemic has increased the incidence of anorexia nervosa. The family-based treat- ment approach has achieved good treatment results, but its use is not yet well established in Finland.
The aim of the thesis was to use a rapid review to map how the treatment of young people with anorexia nervosa with the help of a family-based treatment approach or the Maudsley method has been studied be- tween 2016 and 2021 and what kind of research results have been obtained on the subject. The purpose of the study was to produce information on the effect of this treatment approach on recovery from anorexia nervosa and to highlight the experiences of the young person and the family about participating in the treatment approach.
The data retrieval was carried out between 3.-10.1.2022 from the following databases: Cinahl Plus with full text (EBSCO), Cochrane Library, Joanna Briggs Institute EBP Database, Medic, PubMed and ProQuest. In ad- dition, a manual search was performed for the Journal of Eating Disorders, as well as Google Scholar. Of the 708 articles found, 16 peer-reviewed original research were selected for the literature review. The data was analyzed through narrative synthesis.
The results showed that parents who participated in the family-based treatment were satisfied with the treatment of their child, while the satisfaction of young people with anorexia nervosa was lower. There were differing views on the involvement of siblings of a sick young person in the care of their siblings. The siblings themselves hoped for more information about the illness so that they could be more supportive. The participation of the whole family was considered important. The use of a family-based treatment pro- duced good treatment results. The model was criticized for focusing on the recovery of the patient and the patient's other problems, such as anxiety, were ignored. Good treatment results were obtained by combin- ing a dialectical behavioral therapy skill group with a family-based treatment model, in which, for example, anxiety management skills were practiced.
The results of the thesis can be used to develop more effective evidence-based treatment models for the treatment of young people with anorexia nervosa and their families. The introduction of a family-based treatment requires the training of staff.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa rapid review-kirjallisuuskatsauksen avulla, miten laihuushäiriötä sairastavien nuorten hoitoa perhepohjaisen hoitomallin tai Maudsleyn menetelmän avulla on tutkittu vuo- sina 2016–2021 ja millaisia tutkimustuloksia aiheesta on saatu. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tie- toa kyseisen hoitomenetelmän vaikutuksesta laihuushäiriöstä toipumiseen sekä tuoda esille nuoren ja per- heen kokemuksia hoitomalliin osallistumisesta.
Aineistonhaku toteutettiin 3.-10.1.2022 välisenä aikana seuraavista tietokannoista: Cinahl Plus with full text (EBSCO), Cochrane Library, Joanna Briggs Institute EBP Database, Medic, PubMed ja ProQuest. Lisäksi suori- tettiin manuaalinen haku Journal of Eating Disorders-julkaisuun sekä Google Scholariin. Löytyneistä 708 artik-
kelista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 16 vertaisarvioitua, alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin narratiivisen synteesin avulla.
Tulokset osoittivat, että perhepohjaiseen hoitomalliin osallistuneet vanhemmat olivat tyytyväisiä saa- maansa hoitoon, laihuushäiriötä sairastavien nuorten tyytyväisyys oli vähäisempää. Sairastuneen nuoren sisarusten hoitoon osallistumisesta oli eriäviä näkemyksiä. Sisarukset itse toivoivat enemmän tietoa sairau- desta, jotta pystyisivät olemaan paremmin tukena. Koko perheen osallistuminen koettiin tärkeänä. Perhe- pohjaisen hoitomallin käyttö tuotti hyviä hoitotuloksia. Hoitomallia kritisoitiin keskittymisestä painon palau- tumiseen ja potilaan muut ongelmat, kuten ahdistus, sivuutettiin. Hyviä hoitotuloksia saatiin yhdistämällä perhepohjaiseen hoitomalliin dialektisen käyttäytymisterapian taitoryhmä, jossa harjoiteltiin mm. ahdistuk- senhallintataitoja.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä entistä tehokkaampia näyttöön perustuvia hoito- malleja laihuushäiriöisten nuorten ja heidän perheidensä hoitoon. Perhepohjaisen hoitomallin käyttöönotta- minen vaatii henkilökunnan kouluttamista.
The aim of the thesis was to use a rapid review to map how the treatment of young people with anorexia nervosa with the help of a family-based treatment approach or the Maudsley method has been studied be- tween 2016 and 2021 and what kind of research results have been obtained on the subject. The purpose of the study was to produce information on the effect of this treatment approach on recovery from anorexia nervosa and to highlight the experiences of the young person and the family about participating in the treatment approach.
The data retrieval was carried out between 3.-10.1.2022 from the following databases: Cinahl Plus with full text (EBSCO), Cochrane Library, Joanna Briggs Institute EBP Database, Medic, PubMed and ProQuest. In ad- dition, a manual search was performed for the Journal of Eating Disorders, as well as Google Scholar. Of the 708 articles found, 16 peer-reviewed original research were selected for the literature review. The data was analyzed through narrative synthesis.
The results showed that parents who participated in the family-based treatment were satisfied with the treatment of their child, while the satisfaction of young people with anorexia nervosa was lower. There were differing views on the involvement of siblings of a sick young person in the care of their siblings. The siblings themselves hoped for more information about the illness so that they could be more supportive. The participation of the whole family was considered important. The use of a family-based treatment pro- duced good treatment results. The model was criticized for focusing on the recovery of the patient and the patient's other problems, such as anxiety, were ignored. Good treatment results were obtained by combin- ing a dialectical behavioral therapy skill group with a family-based treatment model, in which, for example, anxiety management skills were practiced.
The results of the thesis can be used to develop more effective evidence-based treatment models for the treatment of young people with anorexia nervosa and their families. The introduction of a family-based treatment requires the training of staff.