Suuren väestönsuojakohteen käytönaikaisen palvelujohtamisen kehittäminen

Abstract

Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä käsiteltiin väestönsuojien palvelujohtamista. Viitekehys muodostui palvelujohtamisen, varautumisen ja yhteistyön käsitteistä sekä niiden rajapinnoista. Toiminnallisuudet, joita väestönsuojilta odotetaan, hahmotettiin tässä työssä palvelujen näkökulmasta.

Työn tavoitteena oli kehittää Tampereen kaupungin varautumisen ja palvelujohtamisen osaamista väestönsuojelun osalta. Kohdeorganisaatiossa tunnistettiin tarve edelleen kehittää varautumista ja turvallisuuden hallintaa yhteiskäyttöisissä kaupungin väestönsuojissa. Työssä selvitettiin varautumisen, palvelujohtamisen ja yhteistyön periaatteita. Työ rajattiin suuriin väestönsuojakohteisiin, eli suojaluokaltaan kalliosuojiin, joihin voi kokoontua tuhansia ihmisiä. Työn tutkimuskysymyksissä painottuivat yhteistyön merkitys ja palvelujen sisältö sekä niiden tuottamisen ja johtamisen lähtökohdat. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluita ja benchmarkingia sekä hyödynnettiin aihepiiriin sopivia dokumentteja.

Tutkimuksellinen kehittämistyö oli painotukseltaan laadullinen ja se toteutettiin käyttäen konstruktiivista lähestymistapaa. Tutkimustiedon lisäksi syntyi uusi toimintakortti palveluperustaisen johtamisen ja jokapäiväisen varautumistyön tueksi.

Raportissa todettiin lainsäädännön ja aiempien toimialan ohjeistuksien ottavan hyvinkin yksityiskohtaisesti kantaa väestönsuojan teknisiin ja materiaalisiin lähtökohtiin, mutta vain vähän kohteessa tapahtuvan toiminnan järjestämiseen ja johtamiseen. Jokaisen kohteen palvelusisällöt tulee suunnitella, toteuttaa ja johtaa samojen yleisvaatimuksien pohjalta, mutta kohdekohtaisesti huomioiden kohteen henkilömäärät, omistussuhde ja käyttäjäryhmät. Lakisääteisten asioiden, kuten käymälöiden, sairaanhoidon ja viestintäyhteyksien järjestämisen lisäksi johtopäätökset korostavat muun muassa rauhallisten ympäristöjen mahdollistamista, kohdekohtaista palvelusuunnittelua, sekä yhteistyön ja vakauden ylläpitoa. Raportissa todetaan, että onnistunut yhteistyö edellyttää yhteistä tahtotilaa ja selkeiden tavoitteiden määrittelyä, jotta prosesseja voidaan kehittää ja johtaa.