Esteettisestä arvioinnista rakennetun ympäristön suunnittelukeinoihin : Maastonmuotoilun mahdollisuuksia

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia piirteitä liittyy esteettiseen ja kutsuvaan ympäristöön ja millä keinoin näitä ominaisuuksia voisi vahvistaa rakennetun ympäristön suunnittelussa. Tarkastelun kohteena oli erityisesti maastonmuotoilu ja sen mahdollisuudet tilallisuuden ja viihtyisyyden vahvistamisessa. Mitä miellyttävämpi paikka on esteettisesti, sitä enemmän siellä halutaan viettää aikaa ja sitä suurempi vaikutus sillä on ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyteen. Opinnäytetyö oli luonteeltaan toiminnallinen tutkimus. Kokeellisessa osassa kehitettiin rakennetun ympäristön suunnitteluun menetelmä, joka alkaa suunnittelutarpeen arvioinnista ja etenee kohteen kutsuvuutta ja esteettisiä piirteitä vahvistavien suunnittelutekijöiden valintaan. Menetelmän käytettävyyden testaus toteutettiin kysely- ja haastattelututkimuksena. Testaus antoi tietoa myös siitä, millaiset maaston muodot miellyttivät eniten rakennetussa ympäristössä tai luonnon maisemassa. Työn tilaajana oli Maisemasuunnittelu Oivallus Oy. Houkuttelevaa ja esteettisesti miellyttävää ympäristöä kuvaa aiempien julkaisujen yhteenvedon perusteella yhtenäisyyden ja moninaisuuden tasapaino, tilantuntu, esteettinen oivaltavuus sekä paikan tunnelmaan vaikuttavat tekijät, kuten topografinen profiili ja valon/varjon vaihtelut. Tällainen ympäristö on samanaikaisesti selkeä ja järjestelmällinen, mutta myös mielenkiintoinen, salaperäinen ja kiinnostava. Täysikasvuisten, korkeiden puiden ja maaston muotojen merkitys on tilantunteen ja viihtyisyyden rakentamisessa suuri. Kysely- ja haastattelututkimuksen (n=11) tulokset viittaavat siihen, että korkeuserojen selvä vaihtelevuus viehättää maisemassa enemmän kuin loivat maaston muodot ja vakiokaltevuus. Tasamaakumpareiden sijaan maatonmuotoilussa tulisi suosia kuperien muotojen kytkeytymistä maaston painanteisiin luonnon maisemaa muistuttavalla tavalla. Työssä kehitetty menetelmä rakennetun ympäristön suunnitteluun jäsentää työvaiheita ja tuo siihen uusia näkökulmia. Kuitenkin sen laajamittainen käyttö vaatii jatkokehitystä. Vaikka ekologiset kriteerit ja ilmastonmuutokseen varautuminen ovat maisemasuunnittelussa ensiarvoisen tärkeitä, esteettisiä arvoja ei tulisi unohtaa, sillä ne vaikuttavat suuresti sosiaalisesti kestävän paikan syntyyn. Viheralan kehittymisen kannalta olisi hyvä käydä laajempaa keskustelua siitä, miten esteettinen näkökulma voitaisiin yhdistää rakennetulle ympäristölle asetettuihin muihin vaatimuksiin

The purpose of this thesis was to explore the characteristics of aesthetically pleasing and inviting environments, and to identify ways to enhance these qualities in the design of built environments. The focus was particularly on landscape design and its potential to enhance spatiality and comfort. The more aesthetically pleasing a place is, the more people desire to spend time there, and the greater its impact on overall human well-being. The thesis was a functional type of research. In the experimental section, a method for the design of built environments was developed, beginning with an assessment of the design needs and progressing to the selection of design factors that enhance the attractiveness and aesthetic features of the site. The usability of the method was tested through surveys and interviews. The testing also provided insights into which landforms were most appealing in built environments or natural landscapes. The work was commissioned by Landscape Design Oivallus Oy. An attractive and aesthetically pleasing environment, according to a summary of previous publications, is characterized by a balance between unity and diversity, a sense of space, aesthetically insightful features, and factors influencing the atmosphere of the place, such as topographical profile and the interplay of light and shadow. Such an environment is simultaneously clear and orderly, yet also intriguing, mysterious, and captivating. Mature, tall trees and varied landforms play a significant role in creating a sense of space and comfort. The results of the survey and interview study (n=11) suggest that pronounced variations in elevation are more attractive in a landscape than gentle slopes and uniform gradients. Instead of flat mounds, landscape design should favor the integration of convex forms with depressions in a manner that resembles natural scenery. The method developed in this thesis for the design of built environments structures the design process and introduces new perspectives. However, its widespread application requires further development. While ecological criteria and climate change adaptation are of paramount importance in landscape design, aesthetic values should not be overlooked, as they greatly influence the creation of socially sustainable spaces. In the development of green sector, it would be beneficial to engage in a broader discussion on how the aesthetic perspective can be integrated with other requirements imposed on the built environment.