Hyvin eristetty talo säästää energiaa, mutta myös varastoi sitä
Nuutila, Ulla (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022627
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten hyvällä eristyksellä voidaan vaikuttaa rakennusten energiatehokkuuteen ja resilienssiin. Työssä haluttiin selvittää, onko EU:n uuden rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin vaatimukset mahdollista saavuttaa Finnfoamin nykyisillä eristeratkaisuilla, ja miten hyvä resilienssi heidän eristeratkaisuillasa toteutetussa rakennuksessa on.
Teoriaosuudessa käsitellään rakentamisen päästöjä, energiatehokkuutta ja lainsäädäntöä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin simulaatiota, jotka suoritettiin IDA ICE -ohjelmalla. Eristyksen merkitystä tutkittiin simuloimalla sama talo kahdella eri eristepaksuudella sekä E-lukuja laskiessa että resilienssitarkastelussa. Lisäksi simulaatiot ajettiin molemmilla rakennuksilla kaikilla Suomen säävyöhykkeillä ja vertailtiin tuloksia.
Tuloksista ilmeni, että Suomen eri säävyöhykkeillä oli vain vähäinen merkitys simuloidun rakennuksen energiatehokkuuteen. Sen sijaan resilienssitarkastelussa niiden merkitys korostui hieman enemmän, sillä kylmemmällä säävyöhykkeellä rakennus jäähtyi nopeammin. Suurin merkitys saatuihin tuloksiin oli joka tapauksessa eristeen paksuudella. Sillä oli huomattavin vaikutus sekä E-lukujen arvoihin että rakennuksen resilienssiin.
Teoriaosuudessa käsitellään rakentamisen päästöjä, energiatehokkuutta ja lainsäädäntöä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin simulaatiota, jotka suoritettiin IDA ICE -ohjelmalla. Eristyksen merkitystä tutkittiin simuloimalla sama talo kahdella eri eristepaksuudella sekä E-lukuja laskiessa että resilienssitarkastelussa. Lisäksi simulaatiot ajettiin molemmilla rakennuksilla kaikilla Suomen säävyöhykkeillä ja vertailtiin tuloksia.
Tuloksista ilmeni, että Suomen eri säävyöhykkeillä oli vain vähäinen merkitys simuloidun rakennuksen energiatehokkuuteen. Sen sijaan resilienssitarkastelussa niiden merkitys korostui hieman enemmän, sillä kylmemmällä säävyöhykkeellä rakennus jäähtyi nopeammin. Suurin merkitys saatuihin tuloksiin oli joka tapauksessa eristeen paksuudella. Sillä oli huomattavin vaikutus sekä E-lukujen arvoihin että rakennuksen resilienssiin.