Peruutuskameroiden hyödyntäminen metsäalan ajoneuvoissa Metsä Groupin puunhankinnassa
Kedonperä, Akusti (2024)
Kedonperä, Akusti
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022701
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää peruutuskameroiden käytössä syntyviä hyötyjä puunkorjuussa ja -kuljetuksessa. Työn toimeksiantajana toimii Metsä Group, joka on Suomessa toimiva kansainvälinen metsäteollisuusyhtiö. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden kanssa. Opinnäytetyön aiheen taustalla on työturvallisuus. Aihe rajautuu peruutuskameroiden käyttöön harvestereissa ja metsätraktoreissa sekä puutavara-autoissa. Työ on työelämälähtöinen, sillä sen tuloksia voidaan hyödyntää Metsä Groupin puunhankinnan työturvallisuuden kehittämisessä.
Opinnäytetyön tietoperusta käsittää työturvallisuuden lainsäädännön, valtioneuvoston asetuksen puunkorjuutyön turvallisuudesta sekä työturvallisuuden puutavaran metsä- ja autokuljetukseen liittyen. Työssä tutkitaan myös inhimillisten tekijöiden vaikutusta työturvallisuuteen. Lisäksi avataan peruutuskameroiden ominaisuuksia ja käyttökohteita ja kameroiden vaikutusta työturvallisuuteen. Tietoperustassa avataan lukijalle tutkimuksessa käsiteltävät aiheet ja tutustutetaan lukija aiheeseen. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimusosio toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa pystyttiin hyödyntämään avointa keskustelua. Haastatteluiden tavoitteena oli saada selville toimijoiden käyttäjäkokemuksia peruutuskameroiden käytöstä sekä peruutuskameroiden suunnitteluiden ratkaisuista. Tutkimuksessa haastateltavina oli metsäkonevalmistajia, metsäkoneenkuljettajia sekä puutavara-auton kuljettajia.
Isoimmaksi hyödyksi peruutuskameroiden käytössä koettiin työturvallisuuden paraneminen. Konevalmistajat pyrkivät suunnittelemaan peruutuskameroiden sijainnit optimaalisiin paikkoihin, jolloin kuolleiden kulmien määrä vähenee ja koneen ympäristö muuttuu turvallisemmaksi. Metsäkoneissa käytettävät peruutuskamerat koettiin lisäävän työturvallisuutta kuljettajalle itselle ja ulkopuolisille tahoille. Lisäksi peruutuskameroiden koettiin helpottavan työskentelyä metsäolosuhteissa. Näin ollen koneenkuljettajat pystyvät seuraamaan takana olevaa ympäristöä ja peruuttamaan kameran avustuksella päätä kääntämättä. Puutavara-autoilussa käytettävien peruutuskameroiden koettiin parantavan työturvallisuutta ja helpottavan kuljettajan työtä. Työturvallisuuden lisäksi korostui työn tehokkuuden lisääntyminen aikaa säästämällä, esimerkiksi perävaunua kytkiessä. Peruutuskameroiden huomattiin myös parantavan työergonomiaa, jolloin peruutuskameroiden käyttöön suhtauduttiin positiivisesti. Edellisiin perustuen peruutuskameran hankintaa siis suositeltiin.
Opinnäytetyön tietoperusta käsittää työturvallisuuden lainsäädännön, valtioneuvoston asetuksen puunkorjuutyön turvallisuudesta sekä työturvallisuuden puutavaran metsä- ja autokuljetukseen liittyen. Työssä tutkitaan myös inhimillisten tekijöiden vaikutusta työturvallisuuteen. Lisäksi avataan peruutuskameroiden ominaisuuksia ja käyttökohteita ja kameroiden vaikutusta työturvallisuuteen. Tietoperustassa avataan lukijalle tutkimuksessa käsiteltävät aiheet ja tutustutetaan lukija aiheeseen. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimusosio toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa pystyttiin hyödyntämään avointa keskustelua. Haastatteluiden tavoitteena oli saada selville toimijoiden käyttäjäkokemuksia peruutuskameroiden käytöstä sekä peruutuskameroiden suunnitteluiden ratkaisuista. Tutkimuksessa haastateltavina oli metsäkonevalmistajia, metsäkoneenkuljettajia sekä puutavara-auton kuljettajia.
Isoimmaksi hyödyksi peruutuskameroiden käytössä koettiin työturvallisuuden paraneminen. Konevalmistajat pyrkivät suunnittelemaan peruutuskameroiden sijainnit optimaalisiin paikkoihin, jolloin kuolleiden kulmien määrä vähenee ja koneen ympäristö muuttuu turvallisemmaksi. Metsäkoneissa käytettävät peruutuskamerat koettiin lisäävän työturvallisuutta kuljettajalle itselle ja ulkopuolisille tahoille. Lisäksi peruutuskameroiden koettiin helpottavan työskentelyä metsäolosuhteissa. Näin ollen koneenkuljettajat pystyvät seuraamaan takana olevaa ympäristöä ja peruuttamaan kameran avustuksella päätä kääntämättä. Puutavara-autoilussa käytettävien peruutuskameroiden koettiin parantavan työturvallisuutta ja helpottavan kuljettajan työtä. Työturvallisuuden lisäksi korostui työn tehokkuuden lisääntyminen aikaa säästämällä, esimerkiksi perävaunua kytkiessä. Peruutuskameroiden huomattiin myös parantavan työergonomiaa, jolloin peruutuskameroiden käyttöön suhtauduttiin positiivisesti. Edellisiin perustuen peruutuskameran hankintaa siis suositeltiin.