Ruovikoiden niittojen vaikutus niiden tuottamiin ekosysteemipalveluihin, tapaustutkimus Livonsaaren ruovikkohankkeesta

Abstract

Järviruoko (Phragmites australis) on dynaamisesti leviävä laji, joka on hyötynyt sekä Itämeren rehevöitymisestä että rantalaiduntamisen harvinaistumisesta. Ruoko lisääntyy rannikoillamme tehokkaasti, sitoen samalla ravinteita vahvaan juurakkoonsa ja suureen varteensa. Yksivuotisena kasvina se kasvattaa uudet varret vuosittain ja on siten myös niukkenevien luonnonvarojen aikana kiinnostava resurssi, jonka hyötykäyttöön halutaan löytää yhä parempia ratkaisuja. Ruovikkojen niitoilla voidaan joko taannuttaa ruovikon kasvua, tai varmistaa hyvälaatuisen ruo´on saanti vuosittain jatkohyödynnettäväksi.

Ekosysteemipalvelut ovat niitä hyödykkeitä ja palveluita, joita ihmiset saavat luonnosta. Ekosysteemipalvelukäsitteen avulla halutaan arvottaa näitä palveluja, sekä mitata niitä joko määrällisesti, laadullisesti tai rahallisesti. Käsitteen avulla voidaan tuoda ekosysteemipalvelut ja toimivien ekosysteemien tärkeys näkyväksi osaksi päätöksentekoa sekä alueiden ja yhteiskunnan suunnittelua.

Tässä tapaustutkimuksessa tutkitaan asiantuntijahaastatteluihin perustuen Livonsaaren ruovikkoniittojen vaikutusta ruovikkojen tarjoamiin ekosysteemipalveluihin. Haastattelut perustuvat kahteen skenaarioon, joista toisessa ruovikot Livonsaaren Vangenraumassa jätetään niittämättä, ja toisessa toteutetaan säännöllisiä niittoja. Asiantuntijat ovat arvioineet molempien skenaarioiden vaikutusta tuotanto-, säätely- ja kulttuuripalveluiden osalta tutkimusalueella. Kyseessä olevat ekosysteemipalvelut olivat ennalta tunnistettuja, ja niiden arviointia helpottamaan oli laadittu indikaattoriesimerkkejä, joiden avulla arvioitiin muutoksen suuntaa (kasvattaa/vähentää ekosysteemipalveluja) ja suuruutta.

Tutkimuksen mukaan niitoilla Livonsaaressa nähtiin olevan pääasiassa ekosysteemipalveluja kasvattava vaikutus eteenkin tuotanto- ja kulttuuripalveluiden osalta. Säätelypalveluiden osalta niittojen vaikutus ekosysteemipalveluihin on epäselvempi, ja johtopäätöksenä voidaan todeta, että niitot tulee aina suorittaa suurta varovaisuutta ja harkintaa käyttäen, jotta ruovikoiden säätelypalveluita alueella ei vaaranneta.

Common reed (Phragmites australis) is a dynamically spreading species that has benefited both from the eutrophication of the Baltic Sea and the diminishing culture of grazing cattle in the sea shores. The reed grows efficiently on our coasts, binding nutrients to its strong rhizome and large stem. As an annual plant, it grows new stems every year and is therefore also an interesting resource, for which´s utilization even better ways are continuously looked for. By harvesting the reeds, one can target for slowing down the growth of the reeds or to ensure the supply of good quality reeds for further use every year.

Ecosystem services are the goods and services that people get from nature. With the help of the ecosystem service concept, it is possible to value these services and measure them either quantitatively, qualitatively or financially. Using the concept, ecosystem services and the importance of the functioning of ecosystems can be made a visible part of decision-making, and in the planning of regions and society.

In this case study, based on expert interviews, the impact of harvesting reeds in Livonsaari is investigated in respect to the ecosystem services the reedbeds provide. The interviews are based on two scenarios, in one of which the reed beds in Livonsaari are left unharvested, and in the other, regular harvesting is carried out. Experts have evaluated the impact of both scenarios in terms of production, regulatory and cultural services in the study area. The ecosystem services in question were identified in advance, and to facilitate their assessment, indicator examples had been drawn up, which were used to assess the direction of change (increase/decrease of ecosystem services) and the magnitude of change.

According to the study, harvesting in Livonsaari was seen to mainly have an effect of increasing ecosystem services concerning the production and cultural services. In terms of regulatory services, the effect that reed harvesting has on ecosystem services is more unclear and according to the experts, for some regulatory services it is more ecosystem friendly not to harvest. The conclusion is that mowing should always be carried out using great caution and judgment, so that reed beds regulatory services in the area are not compromised.