Kliininen asiantuntija -tutkinnon huomiointi työelämässä: kyselytutkimus sairaanhoitajille
Korhonen, Milla; Tokola, Karin (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122896
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata teoreettisen viitekehyksen avulla sairaanhoitajan urakehitysmahdollisuuksia sekä kliininen asiantuntija -tutkinnon ja laajavastuisen sairaanhoitajan asiantuntijuuden kompetensseja. Tavoitteena oli tuottaa kyselytutkimuksen avulla tietoa laajavastuisen sairaanhoitajan työnkuvan nykytilasta ja YAMK-tutkinnosta saadun osaamisen huomioimisesta työelämässä. Opinnäytetyö tuotti toimeksiantajalle kattavaa tietoa kliininen asiantuntija -tutkinnon vaikutuksesta hoitotyön ammattilaisten osaamisen kehittymiseen ja osaamisen hyödyntämiseen työelämässä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena kliininen asiantuntija -tutkinnon suorittaneille sairaanhoitajille. Tutkimuksen aineistonkeruu tehtiin alkuvuoden 2024 aikana Kliiniset asiantuntijat YAMK-KLIAS ry:n ja Suomen Sairaanhoitajien avulla ja tulokset analysoitiin kuvailevilla tilastomenetelmillä keväällä 2024.
Tutkimus osoitti kliininen asiantuntija -tutkinnon olevan huonosti tunnettu ja aliarvostettu, eikä tutkintoa huomioida tarpeeksi työelämässä. Tutkinnon suorittaneet eivät juurikaan toimi asiantuntijanimikkeellä asiantuntijatehtävissä. Suomessa uramallia ei hyödynnetä eikä sitä ole jalkautettu hyvinvointialueille riittävästi. Kliininen asiantuntija -tutkinnon suorittaneet eivät koe uramallin lisäävän veto- ja pitovoimaa sosiaali- ja terveysalalla. FinAME-asiantuntijuusmallia hyödynnetään parhaiten suunnittelu-, kehitys- ja/tai hallintotehtävissä ja vähiten asiakas- ja/tai potilastyössä. Näyttöön perustuva toiminta näyttäytyi hyvin tunnistettuna, mutta sen käyttö asiantuntijatyössä jäi puutteelliseksi. Hyvinvointialueiden valmisteluun osallistui vain vähän kliinisiä asiantuntijoita. Kliinisen asiantuntijan osaamisen hyödyntäminen on vielä kehitysvaiheessa.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin, että huolimatta kansainvälisestä ja kansallisesta halusta ja paineesta kehittää kliininen asiantuntija -roolia on työnkuvan kehitys edelleen kesken eikä roolia osata hyödyntää hyvinvointialueilla. Sairaanhoitajan uramalli ja FinAME-asiantuntijuusmalli ovat kliinisen hoitotyöntekijöille tuntemattomia eivätkä ne tue käytännön kliinistä hoitotyötä.
Asiasanat: Advanced practice nurses, clinical nurse specialist, kliininen asiantuntija, nurse practitioner, näyttöön perustuva hoitotyö, sosiaali- ja terveysalan ja pelastustoimen uudistus ja uramalli. ABSTRACT
The purpose of the thesis was to produce data on nurses’ possibilities for career development and the utilization of the CNSs’ competence in working life. The aim of the thesis was to examine the present state of a clinical nurse specialist’s job description. For the commissioner the thesis provided up-to-date data on the effects of the clinical nurse specialist’s education on the development of the know-how and the utilization of the CNSs’ competence in working life.
A quantitative survey was conducted from December 2023 to January 2024 to collect the data. The respondents were nurses with a clinical nurse specialist master’s degree and working in social services and health care or parallel. The research data was analysed in the spring of 2024 by means of quantitative approach and presented as frequency distributions.
Based on the results the clinical nurse specialist master’s degree is still poorly acknowledged and underrated in working life and the title of expertise rarely used. The nursing career ladders are not sufficiently in use in Finnish wellbeing services counties. The CNSs do not believe that the nursing career ladders would enhance the attraction of the social services and health care sector and the holding power of the profession. The findings indicate that the Action Model of Expertise is best utilized in design, development and management of health care services and least utilized among customer and patient work. The evidence-based practice is well recognized in nursing, but the use of it is not efficient. Only a few clinical nurse specialists were taking part in the preparation of the wellbeing services counties.
In conclusion it can be said, that despite the urge and pressure to develop the role of the clinical nurse specialist both globally and nationally, the work is still in progress. Also, the input of clinical nurse specialists was poorly utilized in the preparation of the wellbeing services counties. The career ladders and the model of expertise are quite unknown and do not support clinical nursing.
Keywords: Advanced practice nurses, clinical nurse specialist, nurse practitioner, evidence-based nursing, service structure reform of social welfare and health care and nursing career ladders.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata teoreettisen viitekehyksen avulla sairaanhoitajan urakehitysmahdollisuuksia sekä kliininen asiantuntija -tutkinnon ja laajavastuisen sairaanhoitajan asiantuntijuuden kompetensseja. Tavoitteena oli tuottaa kyselytutkimuksen avulla tietoa laajavastuisen sairaanhoitajan työnkuvan nykytilasta ja YAMK-tutkinnosta saadun osaamisen huomioimisesta työelämässä. Opinnäytetyö tuotti toimeksiantajalle kattavaa tietoa kliininen asiantuntija -tutkinnon vaikutuksesta hoitotyön ammattilaisten osaamisen kehittymiseen ja osaamisen hyödyntämiseen työelämässä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena kliininen asiantuntija -tutkinnon suorittaneille sairaanhoitajille. Tutkimuksen aineistonkeruu tehtiin alkuvuoden 2024 aikana Kliiniset asiantuntijat YAMK-KLIAS ry:n ja Suomen Sairaanhoitajien avulla ja tulokset analysoitiin kuvailevilla tilastomenetelmillä keväällä 2024.
Tutkimus osoitti kliininen asiantuntija -tutkinnon olevan huonosti tunnettu ja aliarvostettu, eikä tutkintoa huomioida tarpeeksi työelämässä. Tutkinnon suorittaneet eivät juurikaan toimi asiantuntijanimikkeellä asiantuntijatehtävissä. Suomessa uramallia ei hyödynnetä eikä sitä ole jalkautettu hyvinvointialueille riittävästi. Kliininen asiantuntija -tutkinnon suorittaneet eivät koe uramallin lisäävän veto- ja pitovoimaa sosiaali- ja terveysalalla. FinAME-asiantuntijuusmallia hyödynnetään parhaiten suunnittelu-, kehitys- ja/tai hallintotehtävissä ja vähiten asiakas- ja/tai potilastyössä. Näyttöön perustuva toiminta näyttäytyi hyvin tunnistettuna, mutta sen käyttö asiantuntijatyössä jäi puutteelliseksi. Hyvinvointialueiden valmisteluun osallistui vain vähän kliinisiä asiantuntijoita. Kliinisen asiantuntijan osaamisen hyödyntäminen on vielä kehitysvaiheessa.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin, että huolimatta kansainvälisestä ja kansallisesta halusta ja paineesta kehittää kliininen asiantuntija -roolia on työnkuvan kehitys edelleen kesken eikä roolia osata hyödyntää hyvinvointialueilla. Sairaanhoitajan uramalli ja FinAME-asiantuntijuusmalli ovat kliinisen hoitotyöntekijöille tuntemattomia eivätkä ne tue käytännön kliinistä hoitotyötä.
Asiasanat: Advanced practice nurses, clinical nurse specialist, kliininen asiantuntija, nurse practitioner, näyttöön perustuva hoitotyö, sosiaali- ja terveysalan ja pelastustoimen uudistus ja uramalli.
The purpose of the thesis was to produce data on nurses’ possibilities for career development and the utilization of the CNSs’ competence in working life. The aim of the thesis was to examine the present state of a clinical nurse specialist’s job description. For the commissioner the thesis provided up-to-date data on the effects of the clinical nurse specialist’s education on the development of the know-how and the utilization of the CNSs’ competence in working life.
A quantitative survey was conducted from December 2023 to January 2024 to collect the data. The respondents were nurses with a clinical nurse specialist master’s degree and working in social services and health care or parallel. The research data was analysed in the spring of 2024 by means of quantitative approach and presented as frequency distributions.
Based on the results the clinical nurse specialist master’s degree is still poorly acknowledged and underrated in working life and the title of expertise rarely used. The nursing career ladders are not sufficiently in use in Finnish wellbeing services counties. The CNSs do not believe that the nursing career ladders would enhance the attraction of the social services and health care sector and the holding power of the profession. The findings indicate that the Action Model of Expertise is best utilized in design, development and management of health care services and least utilized among customer and patient work. The evidence-based practice is well recognized in nursing, but the use of it is not efficient. Only a few clinical nurse specialists were taking part in the preparation of the wellbeing services counties.
In conclusion it can be said, that despite the urge and pressure to develop the role of the clinical nurse specialist both globally and nationally, the work is still in progress. Also, the input of clinical nurse specialists was poorly utilized in the preparation of the wellbeing services counties. The career ladders and the model of expertise are quite unknown and do not support clinical nursing.
Keywords: Advanced practice nurses, clinical nurse specialist, nurse practitioner, evidence-based nursing, service structure reform of social welfare and health care and nursing career ladders.