Ohjeistus palvelusetelituottajien ja kohdeorganisaation väliseen viestintään
Jukka, Sini (2024)
Jukka, Sini
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122861
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana ja kohdeorganisaationa toimi Pirkanmaan hyvinvointialue. Organisaatio tuottaa alueensa asukkaille sosiaali- ja terveyspalveluita omana toimintana tuotettavien palveluiden lisäksi myös palveluseteleillä. Palveluseteleiden käyttöä säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleistä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia palvelusetelitoimintaan liittyvää viestintää palvelusetelituottajien ja palvelunjärjestäjänä toimivan kohdeorganisaation välillä. Tutkimuksessa käsiteltiin palvelusetelitoimintaa ainoastaan palvelusetelituottajien näkökulmasta. Tavoitteena oli saada viestintään ohjeistus, josta myöhemmin on mahdollista jatkokehittää kenties koko palvelusetelitoiminnan viestintää koskeva käsikirja/toimintamalli palvelusetelituottajien ja palvelunjärjestäjän välille.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin palvelusetelitoimintaa, palvelusetelituottajia sekä toiminnassa käytettävää viestintää. Lähestymistapana opinnäytetyössä käytettiin tapaustutkimusta ja tiedonkeruumenetelminä olivat sähköpostihaastattelu sekä havainnointi. Tutkimukseen valittiin neljä eri palvelusetelipalvelua. Haastattelusta informoitiin kaikkia 57:ää kyseisissä palvelusetelipalveluissa toimivaa tuottajaa. Haastatteluun ilmoittautui ja osallistui 14 palvelusetelituottajaa. Haastattelulla selvitettiin palvelusetelituottajien näkökulmia nykyisestä sidosryhmäviestinnän toimivuudesta ja sen mahdollisista ongelmista. Lisäksi kartoitettiin niitä konkreettisia keinoja, joilla viestintää voidaan parantaa ja kehittää. Toisena tiedonkeruumenetelmänä oli havainnointi, jota käytettiin haastattelun tukena.
Tutkimuksessa tehtiin sähköpostihaastattelujen ja havainnointien perusteella ohjeistus, jota kehittämällä on mahdollisuus saada kohdeorganisaation ja palvelusetelituottajien välisestä viestinnästä sekä keskinäisestä yhteistyöstä sujuvaa ja laadukasta. Tutkimustuloksissa nousi esiin kolme keskeistä aihealuetta, joista ohjeistus koostui: 1) viestinnän suunnittelu, 2) oikeiden viestintäkanavien valinta ja 3) vuorovaikutus, osallisuus ja avoimuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia palvelusetelitoimintaan liittyvää viestintää palvelusetelituottajien ja palvelunjärjestäjänä toimivan kohdeorganisaation välillä. Tutkimuksessa käsiteltiin palvelusetelitoimintaa ainoastaan palvelusetelituottajien näkökulmasta. Tavoitteena oli saada viestintään ohjeistus, josta myöhemmin on mahdollista jatkokehittää kenties koko palvelusetelitoiminnan viestintää koskeva käsikirja/toimintamalli palvelusetelituottajien ja palvelunjärjestäjän välille.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin palvelusetelitoimintaa, palvelusetelituottajia sekä toiminnassa käytettävää viestintää. Lähestymistapana opinnäytetyössä käytettiin tapaustutkimusta ja tiedonkeruumenetelminä olivat sähköpostihaastattelu sekä havainnointi. Tutkimukseen valittiin neljä eri palvelusetelipalvelua. Haastattelusta informoitiin kaikkia 57:ää kyseisissä palvelusetelipalveluissa toimivaa tuottajaa. Haastatteluun ilmoittautui ja osallistui 14 palvelusetelituottajaa. Haastattelulla selvitettiin palvelusetelituottajien näkökulmia nykyisestä sidosryhmäviestinnän toimivuudesta ja sen mahdollisista ongelmista. Lisäksi kartoitettiin niitä konkreettisia keinoja, joilla viestintää voidaan parantaa ja kehittää. Toisena tiedonkeruumenetelmänä oli havainnointi, jota käytettiin haastattelun tukena.
Tutkimuksessa tehtiin sähköpostihaastattelujen ja havainnointien perusteella ohjeistus, jota kehittämällä on mahdollisuus saada kohdeorganisaation ja palvelusetelituottajien välisestä viestinnästä sekä keskinäisestä yhteistyöstä sujuvaa ja laadukasta. Tutkimustuloksissa nousi esiin kolme keskeistä aihealuetta, joista ohjeistus koostui: 1) viestinnän suunnittelu, 2) oikeiden viestintäkanavien valinta ja 3) vuorovaikutus, osallisuus ja avoimuus.
