Synnytyksen jälkeinen masennus maahanmuuttajanaisten näkökulmasta
Mohamed, Amal; Mohamed, Hafsa; Mohammed, Najma (2024)
Mohamed, Amal
Mohamed, Hafsa
Mohammed, Najma
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122768
Tiivistelmä
Synnytyksen jälkeinen masennus ilmeni usein ensimmäisten kuukausien aikana synnytyksen jälkeen. Aiemmin sairastettu masennus toimi riskitekijänä synnytyksen jälkeisen masennuksen kehittymisessä. Varhainen tuki paransi toipumismahdollisuuksia. Äitiys- ja lastenneuvolassa seurattiin äidin mielialaa ennaltaehkäisevästi, ja avoin keskustelu oli tärkeää avun saamisen kannalta. Isän läsnäolo ehkäisi synnytyksen jälkeistä masennusta ja helpotti sopeutumista lapsen kanssa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja selvittää maahanmuuttajanaisten synnytyksen jälkeiseen masennukseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tarjota terveydenhuollon ammattilaisille keinoja kohdata, ymmärtää ja auttaa maahanmuuttajanaisia asianmukaisesti. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena syksyn 2022 ja kevään 2024 välillä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kuusi tutki-musta.
Tuloksissa ilmeni, että synnytyksen jälkeiseen masennukseen vaikuttavia tekijöitä olivat yksinäisyys, puolison heikko osallistuminen, perheen tuen puuttuminen, taloudelliset ongelmat, kulttuurinen stigma sekä kielitaidon puute. Myös oma kokemus terveydestä ja terveysongelmat yhdistettiin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Tutkimuksessa nousi esille, että avun hakeminen maahanmuuttajaäideille oli vaikeaa. Tutkimukset korostivat kulttuurisen ymmärryksen ja kielimuurista selviämisen merkitystä. Terveyden-huollon ammattilaisten tulisi tarjota kulttuurisesti sopivaa hoitoa ja koulutusta, ja palvelujen tuli olla helposti saatavilla. Avoimuuden ja stigman vähentämisen merkitys nousi tuloksissa myös esille. Tiedon lisääminen sekä sosiaaliset tuet edistivät ja helpottivat synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamista.
Johtopäätöksenä todettiin, että maahanmuuttajanaisten kokemus synnytyksen jälkeisestä masennuksesta liittyi moniin tekijöihin, kuten yksinäisyyteen, puolison osallistumisen puutteeseen, mielenterveys-ongelmien stigmaan ja tiedon puutteeseen terveyspalveluista. Näiden lisäksi maahanmuuttajanaiset toi-voivat, että kielellisiin ongelmiin ja kommunikaatiovaikeuksiin saataisiin ratkaisu, jotta hoitoon hakeutuminen olisi helpompaa. Oli tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaisille järjestettiin koulutuksia, joiden avulla he ymmärsivät maahanmuuttajanaisten tarpeita ja rohkaisivat heitä avoimeen keskusteluun synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja selvittää maahanmuuttajanaisten synnytyksen jälkeiseen masennukseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tarjota terveydenhuollon ammattilaisille keinoja kohdata, ymmärtää ja auttaa maahanmuuttajanaisia asianmukaisesti. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena syksyn 2022 ja kevään 2024 välillä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kuusi tutki-musta.
Tuloksissa ilmeni, että synnytyksen jälkeiseen masennukseen vaikuttavia tekijöitä olivat yksinäisyys, puolison heikko osallistuminen, perheen tuen puuttuminen, taloudelliset ongelmat, kulttuurinen stigma sekä kielitaidon puute. Myös oma kokemus terveydestä ja terveysongelmat yhdistettiin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Tutkimuksessa nousi esille, että avun hakeminen maahanmuuttajaäideille oli vaikeaa. Tutkimukset korostivat kulttuurisen ymmärryksen ja kielimuurista selviämisen merkitystä. Terveyden-huollon ammattilaisten tulisi tarjota kulttuurisesti sopivaa hoitoa ja koulutusta, ja palvelujen tuli olla helposti saatavilla. Avoimuuden ja stigman vähentämisen merkitys nousi tuloksissa myös esille. Tiedon lisääminen sekä sosiaaliset tuet edistivät ja helpottivat synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamista.
Johtopäätöksenä todettiin, että maahanmuuttajanaisten kokemus synnytyksen jälkeisestä masennuksesta liittyi moniin tekijöihin, kuten yksinäisyyteen, puolison osallistumisen puutteeseen, mielenterveys-ongelmien stigmaan ja tiedon puutteeseen terveyspalveluista. Näiden lisäksi maahanmuuttajanaiset toi-voivat, että kielellisiin ongelmiin ja kommunikaatiovaikeuksiin saataisiin ratkaisu, jotta hoitoon hakeutuminen olisi helpompaa. Oli tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaisille järjestettiin koulutuksia, joiden avulla he ymmärsivät maahanmuuttajanaisten tarpeita ja rohkaisivat heitä avoimeen keskusteluun synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.