Niitytyskohteiden kartoitus ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen HSY:n viheralueiden hoidossa
Marttila-Tornio, Heikka (2024)
Marttila-Tornio, Heikka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122922
Tiivistelmä
Niityt ovat Suomen lajirikkaimpia elinympäristöjä. Niittyluonto on uhanalaistunut viimeisen sadan vuoden aikana Suomessa voimakkaasti ja niittyjen tilan parantamiseksi etsitään nopeasti ratkaisuja. Niittyjen perustaminen on yleistynyt yhtenä ratkaisuna torjua luonnon monimuotoisuuden hupenemista, sillä niityt ovat monimuotoisempia elinympäristöjä verrattuna esimerkiksi nurmikoihin. Niin kutsuttuja uusniittyjä perustamalla voidaan lisätä monimuotoisten niittyjen määrää ja luoda niistä riippuvaisille lajeille uusia korvaavia elinympäristöjä.
Tämän työn tilaajana toimii Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Työ tukee HSY:n luonnon monimuotoisuuteen ja lähiympäristöön liittyviä strategisia tavoitteita, jotka ulottuvat vuoteen 2030 asti. Yhtenä HSY:n kärkihankkeista on lisätä luonnon monimuotoisuutta HSY:n hallinnoimilla alueilla ja niityt ovat tässä avainasemassa. HSY:n tavoitteena on perustaa uusia niittyjä vähintään 15 hehtaaria vuoteen 2030 mennessä.
Työssä kartoitetaan karttatarkastelulla HSY:n eri toimipisteiden potentiaalinen pinta-ala niittyjen suhteen ja tarkastellaan niiden kytkeytyneisyyttä lähialueiden niittyverkostoon. Aineistona on käytetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien karttapalveluiden niitty- ja luontoaineistoa sekä paikkatietoikkunaa. Työ esittää myös muita monimuotoisuutta rikastavia toimenpiteitä, jotka osaltaan tukevat niittyluontoa ja HSY:n omia tavoitteita.
Selvityksen tuloksena HSY:llä on noin kolme hehtaaria nurmikoita ja muita niityille sopivia kohteita eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tähän ei ole laskettu mukaan Ämmässuon vanhan kaatopaikan rakenteita eikä Blominmäen vedenpuhdistuslaitoksen piha-alueita, sillä niillä niittyjen perustaminen on jo aloitettu.
Osa kohteista sijaitsee myös muiden ekologisesti arvokkaiden avointen biotooppien lähettyvillä mikä lisää niittyjen ekologista painoarvoa. Työn aikana selvisi myös, että HSY:n omistamalla maa-alueella Espoossa on vanha pelto, joka voisi olla ennallistamiseen sopiva kohde. Myös Silvolan tekojärven rantapenkereet saattaisivat toimia sopivina niittykohteina, mutta alueen nykytilanne tulisi selvittää tarkemmin.
Niittyjen perustamisen lisäksi viheralueiden suunnittelussa ja hoidossa voidaan huomioida niittyluonto vähentämällä hoidon intensiteettiä ja suosimalla kotimaisia pölyttäjäystävällisiä kasveja. Näin HSY:llä olisi mahdollista luoda monimuotoinen viheralueiden verkosto, joka tarjoaisi erilaisia niittyhabitaatteja jotka voisivat toimia askelkivimäisinä rakenteina osana laajempaa ekologista verkostoa.
Tämän työn tilaajana toimii Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Työ tukee HSY:n luonnon monimuotoisuuteen ja lähiympäristöön liittyviä strategisia tavoitteita, jotka ulottuvat vuoteen 2030 asti. Yhtenä HSY:n kärkihankkeista on lisätä luonnon monimuotoisuutta HSY:n hallinnoimilla alueilla ja niityt ovat tässä avainasemassa. HSY:n tavoitteena on perustaa uusia niittyjä vähintään 15 hehtaaria vuoteen 2030 mennessä.
Työssä kartoitetaan karttatarkastelulla HSY:n eri toimipisteiden potentiaalinen pinta-ala niittyjen suhteen ja tarkastellaan niiden kytkeytyneisyyttä lähialueiden niittyverkostoon. Aineistona on käytetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien karttapalveluiden niitty- ja luontoaineistoa sekä paikkatietoikkunaa. Työ esittää myös muita monimuotoisuutta rikastavia toimenpiteitä, jotka osaltaan tukevat niittyluontoa ja HSY:n omia tavoitteita.
Selvityksen tuloksena HSY:llä on noin kolme hehtaaria nurmikoita ja muita niityille sopivia kohteita eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tähän ei ole laskettu mukaan Ämmässuon vanhan kaatopaikan rakenteita eikä Blominmäen vedenpuhdistuslaitoksen piha-alueita, sillä niillä niittyjen perustaminen on jo aloitettu.
Osa kohteista sijaitsee myös muiden ekologisesti arvokkaiden avointen biotooppien lähettyvillä mikä lisää niittyjen ekologista painoarvoa. Työn aikana selvisi myös, että HSY:n omistamalla maa-alueella Espoossa on vanha pelto, joka voisi olla ennallistamiseen sopiva kohde. Myös Silvolan tekojärven rantapenkereet saattaisivat toimia sopivina niittykohteina, mutta alueen nykytilanne tulisi selvittää tarkemmin.
Niittyjen perustamisen lisäksi viheralueiden suunnittelussa ja hoidossa voidaan huomioida niittyluonto vähentämällä hoidon intensiteettiä ja suosimalla kotimaisia pölyttäjäystävällisiä kasveja. Näin HSY:llä olisi mahdollista luoda monimuotoinen viheralueiden verkosto, joka tarjoaisi erilaisia niittyhabitaatteja jotka voisivat toimia askelkivimäisinä rakenteina osana laajempaa ekologista verkostoa.