OHJAUKSELLISEN AJAN MÄÄRÄN SELVITYS HANHENPUISTON ASUMISYKSIKÖSSÄ

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Hanhenpuiston asumisyksikössä asuvien aikuisten kehitysvammaisten saamaa ohjauksellisen ajan määrää, eli kuinka paljon asiakkaat saivat ohjausta ja missä asioissa. Hanhenpuiston asumisyksikön asiakkaat ovat aikuisia kehitysvammaisia, jotka hyötyvät autismikuntoutuksesta.

Hanhenpuiston asiakkaat tarvitsevat tukea ja ohjausta miltei kaikissa arkipäivän toiminnoissa. Tutkimuksessa asiakkaiden kaikkien toimintojen kesto mitattiin, jotta saatiin selville kuinka paljon aikaa niihin kului ja missä asioissa he siavat ohjausta eli missä tilanteissa ohjaaja tai hoitaja oli läsnä, sekä mitä asioita asiakkaat tekivät itsenäisesti.

Ohjauksellisen ajan määrä selvitettiin yksinkertaisesti ottamalla aikaa kaikista asiakkaan toiminnoista seitsemän päivän ajan. Toiminnot ja niiden ajat merkattiin vihkoon, josta tiedot kopioitiin Excel-ohjelmaan, jonka avulla laskettiin seuraavat olennaiset keskiarvot: nukutun ajan, ohjatun ajan, itsenäisen ajan sekä selvittämöttämän ajan määrät. Saaduilla tiedoilla asiakkaiden oma-ohjaaja-hoitaja pari voi tarvittaessa tehdä positiivisia muutoksia asiakkaiden arkeen, eli mm. lisäämällä mielekästä tekemistä päiviin tai vastakohtaisesti lisätä lepoaikaa. Ohjauksellisen ajan määrän selvitys oli määrällistä, eli kvantitatiivista tutkimusta.

The purpose of this thesis is to study the amount of guidance time given to the intellectually and developmentally disabled adults living in the housing unit Hanhenpuisto. The clients of the housing unit Hanhenpuisto are adults with intellectual and developmental disabilities, who benefit from autism rehabilitation.

The clients of Hanhenpuisto need support and guidance in almost all activities of everyday living. In the study the duration of all the clients’ activities was measured in order to find out how much guidance the clients are given, in which activities the guidance is given and what activities the clients can carry out independently.

The amount of the guidance time was examined simply by measuring time of all the client’s activities for seven days. The activities and their duration were marked in a notebook. This information was then copied to the Excel program, which was used to calculate the following essential averages: the duration of the sleeping time, guidance time, independent time, and undetermined time. On the basis of the acquired infor-mation, changes, if needed, can be made to the everyday life of the clients for exam-ple to increase meaningful activities or the opposite to give more time to rest. The study of the duration of the guidance time is quantitative research.