Työnohjaus merellä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin työnohjauksen mahdollisuuksia laivatyöyhteisöjen työhyvinvoinnin, johtamisen ja toiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksessa syvennyttiin työnohjauksen käsitteeseen, sen historiaan, eri muotoihin ja tavoitteisiin sekä arvioitiin sen soveltuvuutta laivatyöympäristön erityispiirteisiin, kuten pitkiin työjaksoihin, jatkuvaan läsnäoloon työyhteisössä ja sosiaalisten suhteiden intensiivisyyteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja osallistuvaa havainnointia. Kirjallisuuskatsauksen avulla tarkasteltiin työnohjauksen teoreettista taustaa ja aiempaa tutkimusta sekä laivatyöyhteisön erityispiirteisyyttä, kun taas osallistuvalla havainnoinnilla saatiin käytännönläheistä tietoa työnohjauksen soveltamisesta työyhteisön ja esihenkilön työnohjausprosesseissa.

Tutkimustulokset osoittivat, että työnohjauksella on potentiaalia parantaa laivatyöyhteisöjen työhyvinvointia, johtamista ja toimintaa. Työnohjauksen avulla voidaan käsitellä työyhteisön haasteita, kuten kommunikaatio-ongelmia, ristiriitoja ja stressiä. Se voi myös tukea esihenkilöitä heidän työssään ja edistää yhteisöllistä oppimista ja kehittymistä. Osallistuvan havainnoinnin perusteella työnohjauksen avulla voidaan lisätä ymmärrystä, dialogisuutta ja reflektiokykyä, mikä rohkaisee yksilöitä ja yhteisöjä käsittelemään vaikeitakin asioita. Tutkimuksessa tunnistettiin kuitenkin myös laivaympäristön erityispiirteitä, kuten jatkuva muutos ja henkilöstön vaihtuvuus, jotka tulee ottaa huomioon työnohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että työnohjaus on lupaava menetelmä laivatyöyhteisöjen kehittämiseen, mutta sen soveltaminen vaatii huolellista suunnittelua ja räätälöintiä. Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti työnohjauksen vaikuttavuuden arvioimiseksi merenkulkualalla sekä merityöyhteisöjen erityispiirteisyyden tarkemmaksi kartoittamiseksi.

This master's thesis examines the potential of work supervision in enhancing well-being, leadership, and overall functioning within seafarers shipboard work communities. The study delves into the concept of work supervision, exploring its history, various forms, and objectives. It also assesses the adaptability of work supervision to the unique characteristics of the shipboard environment, such as extended work periods, continuous presence in the work community, and the intensity of social relationships onboard. The research methodology employed a descriptive literature review and participatory observation. The literature review examined the theoretical background of work supervision, previous research, and the specific characteristics of shipboard work communities. Participatory observation provided practical insights into applying supervision in both team and leader supervision processes.

The research findings indicate that supervision has the potential to improve well-being, leadership, communication and functionality within shipboard communities. It can help address challenges such as communication problems, conflicts, and stress. Additionally, it can support supervisors in their roles and promote communal learning and development. Participatory observation revealed that supervision can enhance understanding, dialogue, and reflective capacity, encouraging individuals and communities to address even difficult issues. However, the study also identified unique aspects of the shipboard environment, such as constant change and crew turnover, that need to be considered in the planning and implementation of work supervision.

Based on the research, it can be concluded that work supervision is a promising method for developing shipboard communities, but its application requires careful planning and customization. Further research is needed, particularly to assess the effectiveness of workplace guidance in the maritime sector and to map the specific characteristics of maritime communities more precisely.