Prosessin kehittäminen lean-menetelmän avulla
Vuojamo, Eeva (2024)
Vuojamo, Eeva
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061223093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061223093
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, miten tuotantoprosessista saadaan tehokas ja tekijöilleen mielekäs. Tarkoituksena oli tuottaa pohjatietoa ja kehittämisehdotuksia uuden tuotantoprosessin laatimiseksi Koukun Helmen tuotantokeittiölle, jossa otetaan käyttöön uusi tuotantotapa. Opinnäytetyön tulosten perusteella työstetään mahdollisimman tehokas ja mielekäs prosessi. Toimeksiantajana oli kirjoittajan oma työnantaja, Pirkanmaan Voimia Oy.
Työn teoria käsittelee prosessia, lean-menetelmiä, työn mielekkyyttä ja vuorovaikutusta. Tutkimuksen kohde oli verrokkiryhmän kokkien haastattelu, joka suoritettiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena. Kysymykset koskivat työn mielekkyyttä ja tiimityöskentelymallia. Prosessin läpimenoaikoja tutkittiin toisessa tuotantokeittiössä, jossa valmistetaan ruokaa samalla tuotantotavalla kuin Koukun Helmessä uuden tuotannon käynnistyessä. Tutkimuksessa selvitettiin prosessin eri työvaiheiden läpimenoaikoja työpäiväkirjan avulla.
Työpäiväkirjan tulosten perusteella on mahdollista suunnitella uuden tuotannon läpimenoaikoja. Tiimityöskentelymalli oli mieleinen kokeille, jotka sillä mallilla jo tekevät työtä. Kehittämisehdotuksia annettiin runsaasti, koskien prosessin tehokkuutta, jota voidaan kehittää erilaisin lean-menetelmien avulla. Erityisen tärkeäksi menetelmäksi muodostui 5S-menetelmä, joka on lean-filosofian perusta. Työn mielekkyyttä voidaan lisätä antamalla työntekijöille vaikutusvaltaa omaan työhön ja mahdollisuuden kehittyä. Sekä työn mielekkyyden että lean-menetelmien käyttöönotto vaatii hyvää vuorovaikutusta johdon ja työntekijöiden välillä. Onnistunut vuorovaikutus lisää tyytyväisyyttä ja kehittää hyvää ilmapiiriä, mikä taas vaikuttaa prosessin tehokkuuteen.
Pirkanmaan Voimian Koukun Helmen tuotantokeittiöllä kannattaa ottaa käyttöön tiimityöskentely malli, sekä kehittää uutta tuotantoprosessia lean-menetelmien avulla. Työpaikalle kannattaa luoda avointa ja kaksisuuntaista vuorovaikutusta. Esihenkilöiden kannattaa panostaa vuorovaikutukseen ja luoda tilaa ja aikaa työntekijöiden mielipiteiden ja kehittämisajatusten kuuntelemiseen ja käsittelemiseen.
Työn teoria käsittelee prosessia, lean-menetelmiä, työn mielekkyyttä ja vuorovaikutusta. Tutkimuksen kohde oli verrokkiryhmän kokkien haastattelu, joka suoritettiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena. Kysymykset koskivat työn mielekkyyttä ja tiimityöskentelymallia. Prosessin läpimenoaikoja tutkittiin toisessa tuotantokeittiössä, jossa valmistetaan ruokaa samalla tuotantotavalla kuin Koukun Helmessä uuden tuotannon käynnistyessä. Tutkimuksessa selvitettiin prosessin eri työvaiheiden läpimenoaikoja työpäiväkirjan avulla.
Työpäiväkirjan tulosten perusteella on mahdollista suunnitella uuden tuotannon läpimenoaikoja. Tiimityöskentelymalli oli mieleinen kokeille, jotka sillä mallilla jo tekevät työtä. Kehittämisehdotuksia annettiin runsaasti, koskien prosessin tehokkuutta, jota voidaan kehittää erilaisin lean-menetelmien avulla. Erityisen tärkeäksi menetelmäksi muodostui 5S-menetelmä, joka on lean-filosofian perusta. Työn mielekkyyttä voidaan lisätä antamalla työntekijöille vaikutusvaltaa omaan työhön ja mahdollisuuden kehittyä. Sekä työn mielekkyyden että lean-menetelmien käyttöönotto vaatii hyvää vuorovaikutusta johdon ja työntekijöiden välillä. Onnistunut vuorovaikutus lisää tyytyväisyyttä ja kehittää hyvää ilmapiiriä, mikä taas vaikuttaa prosessin tehokkuuteen.
Pirkanmaan Voimian Koukun Helmen tuotantokeittiöllä kannattaa ottaa käyttöön tiimityöskentely malli, sekä kehittää uutta tuotantoprosessia lean-menetelmien avulla. Työpaikalle kannattaa luoda avointa ja kaksisuuntaista vuorovaikutusta. Esihenkilöiden kannattaa panostaa vuorovaikutukseen ja luoda tilaa ja aikaa työntekijöiden mielipiteiden ja kehittämisajatusten kuuntelemiseen ja käsittelemiseen.