Mäskin UV-käsittely

Abstract

Maailmassa syntyy mäskiä noin 39 miljoonaa tonnia vuodessa. Mäski pilaantuu herkästi, koska sillä on korkea vesipitoisuus sekä runsaasti mikrobeille sopivia typen ja hiilen lähteitä. Tämä mahdollistaa bakteerien, homeiden ja hiivojen voimakkaan kasvun. Mäskillä on varsin pienet mikrobimäärät vielä keiton jälkeen, mutta se alkaa pilaantua jo tunneissa, joten sen jatkojalostus on haastavaa. Suurin osa mäskistä päätyykin eläinten rehuksi, ja loput menevät biokaasulaitoksille tai kaatopaikalle.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia UV-valon tehokkuutta mäskin steriloimiseksi, jotta sen jatkojalostus olisi mahdollista. UV-valon tehokkuutta mitattiin erilaisilla etäisyyksillä ja altistusajoilla: 10 cm, 15 cm ja 20 cm, sekä 10 min, 20 min ja 30 min. UV-valoksi valittiin Sylvania G30W UV-C lamppu, jonka aallonpituus on 253,7 nm. Näytteistä mitattiin kasvukäyrä spektrofotometrilla, ja 15 cm etäisyydellä ja 30 min altistusajalla olevasta näytteestä tehtiin lisäksi mikrobiologinen viljelmä maljaustekniikalla.

Sekä spektrofotometri että maljaus paljastavat, että Ruokaviraston ja Elintarviketeollisuusliiton määrittelemät mikrobiologiset rajat ylittyvät reippaasti jo kolmantena päivänä. Samalla spektrofotometri paljastaa, ettei UV-valon etäisyydellä ollut vaikutusta tuloksiin. Tästä on vedettävä johtopäätös, että UV-valo ei ollut toimiva menetelmä mäskin steriloimiseksi, vaan mäski tulisi edelleen käyttää heti keiton jälkeen.