Digitalisaation vaikutus organisaation resilienssiin julkishallinnossa
Heinäaro, Petri (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061423301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061423301
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten digitalisaatio vaikuttaa organisaation resilienssiin Suomen julkishallinnossa. Organisaation resilienssin osalta työssä käytetään mallia, jossa resilienssiä tarkastellaan ajallisesti kolmessa vaiheessa (ennakointivaihe, selviytymisvaihe ja sopeutumisvaihe) neljän eri luokan (fyysinen luokka, informaatioluokka, kognitiivinen luokka ja sosiaalinen luokka) kautta. Työn taustalla on tarve edistää organisaatioresilienssiä Suomen julkishallinnon organisaatioissa.
Työn kolmessa ensimmäisessä luvussa esitellään tutkimusaihe sekä työssä käytettävät tutkimusmenetelmät perusteluineen. Neljännessä luvussa kerrotaan työn tutkimusaineiston muodostamisesta sekä esitellään työn aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus ja muu kirjallisuus. Lisäksi luvussa tehdään työn rajaukset. Viidennessä luvussa perehdytään työn ilmiöihin (digitalisaatio ja organisaation resilienssi) sekä valitaan työssä käytettävä organisaatioresilienssin malli. Kuudennessa ja seitsemännessä luvussa vastataan tutkimusaineiston perusteella työn tutkimuskysymyksiin ja esitetään työn johtopäätökset. Lisäksi seitsemännessä luvussa arvioidaan työn luotettavuutta sekä esitetään tarpeita jatkotutkimukselle. Opinnäytetyön kahdeksas luku on yhteenveto työstä.
Työssä havaittiin, että molemmat tutkittavat ilmiöt ovat monisyisiä ja -tulkintaisia. Organisaation resilienssin havaittiin olevan Suomen julkishallinnossa vielä rajoitetusti tunnistettu ja ohjaukseen sisällytetty toiminto tai ilmiö, joka kuitenkin esiintyy jossain määrin julkishallinnon organisaatioiden toiminnassa. Digitalisaation vaikutusta organisaatioresilienssin osatekijöihin selvitettäessä havaittiin, että vaikutus on organisaatioiden resilienssiä tukeva sillä edellytyksellä, että digitalisaatio toteutetaan huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Työssä syntyi käsitys ja viitekehys digitalisaation ja organisaation resilienssin suhteesta Suomen julkishallinnossa. Näitä on mahdollista hyödyntää resilienssin edistämisessä erityisesti julkishallinnon organisaatioissa, joihin kuuluu myös työn toimeksiantaja Puolustusvoimat. Varsinaisten tutkimuskysymysten vastausten ohella työssä tunnistettiin johtajuuden merkitys työn molemmille ilmiöille.
Työn kolmessa ensimmäisessä luvussa esitellään tutkimusaihe sekä työssä käytettävät tutkimusmenetelmät perusteluineen. Neljännessä luvussa kerrotaan työn tutkimusaineiston muodostamisesta sekä esitellään työn aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus ja muu kirjallisuus. Lisäksi luvussa tehdään työn rajaukset. Viidennessä luvussa perehdytään työn ilmiöihin (digitalisaatio ja organisaation resilienssi) sekä valitaan työssä käytettävä organisaatioresilienssin malli. Kuudennessa ja seitsemännessä luvussa vastataan tutkimusaineiston perusteella työn tutkimuskysymyksiin ja esitetään työn johtopäätökset. Lisäksi seitsemännessä luvussa arvioidaan työn luotettavuutta sekä esitetään tarpeita jatkotutkimukselle. Opinnäytetyön kahdeksas luku on yhteenveto työstä.
Työssä havaittiin, että molemmat tutkittavat ilmiöt ovat monisyisiä ja -tulkintaisia. Organisaation resilienssin havaittiin olevan Suomen julkishallinnossa vielä rajoitetusti tunnistettu ja ohjaukseen sisällytetty toiminto tai ilmiö, joka kuitenkin esiintyy jossain määrin julkishallinnon organisaatioiden toiminnassa. Digitalisaation vaikutusta organisaatioresilienssin osatekijöihin selvitettäessä havaittiin, että vaikutus on organisaatioiden resilienssiä tukeva sillä edellytyksellä, että digitalisaatio toteutetaan huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Työssä syntyi käsitys ja viitekehys digitalisaation ja organisaation resilienssin suhteesta Suomen julkishallinnossa. Näitä on mahdollista hyödyntää resilienssin edistämisessä erityisesti julkishallinnon organisaatioissa, joihin kuuluu myös työn toimeksiantaja Puolustusvoimat. Varsinaisten tutkimuskysymysten vastausten ohella työssä tunnistettiin johtajuuden merkitys työn molemmille ilmiöille.