Yrittäjän tarvitsema tuki työkyvyn ollessa uhattuna
Ottela, Marita (2015)
Ottela, Marita
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501161388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501161388
Tiivistelmä
Työeläkekuntoutus on lisääntynyt eri ammattiryhmien keskuudessa 2000-luvulla lähes kymmenkertaiseksi. Yrittäjät hakevat kuntoutusta ja Kelan sairauspäivärahaa muita ryhmiä harvemmin. Työterveyshuolto on yrittäjän tärkein linkki kuntoutukseen hakeuduttaessa, mutta erityisesti mikroyrittäjät ja yksinyrittäjät ovat solmineet heikosti työterveyshuoltosopimuksia. Ongelmana on ollut, että yrittäjillä ei ole tietoa työterveyshuollon järjestämismahdollisuuksista.
Tutkimuksessani selvitettiin yrittäjänaisten tietämystä työkyvyn erilaisista tukimuodoista sekä mitä tukea yrittäjänaiset odottavat työeläkeyhtiöltä, työterveyshuollolta ja yrittäjäjärjestöltä. Lisäksi selvitettiin, miten vastanneiden yrittäjänaisten työterveyshuolto on järjestetty.
Opinnäytetyö oli järjestölähtöinen ja pohjautui yhteistyössä työeläkeyhtiö Ilmarisen kanssa tehtyyn Survey -tyyppiseen verkkokyselyyn Suomen Yrittäjänaisille. Kysely tehtiin tammikuussa 2014 ja kyselyyn vastasi 268 yrittäjänaista. Tutkimuksessa tietoa kerättiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti.
Opinnäytetyön tulosten perusteella Suomen Yrittäjänaisilta toivottiin eniten vertaistukea ja verkostoja. Edunvalvonta ja tiedottaminen sekä julkisuuteen että järjestön sisällä koettiin tarpeelliseksi. Työterveyshuoltosopimus oli tehty hieman yli puolella yrittäjänaisista ja sopimuksista 1/3 oli yksityisellä puolella. Työterveyshuollolta odotettiin säännöllisiä tarkastuksia sekä parempaa tiedottamista palveluista ja hinnoista. Mikro- ja yksinyrittäjät toivoivat pienyrittäjien työterveyshuollon kehittämistä sekä aktiivisempaa ohjaamista kuntoutukseen. Työeläkeyhtiöiltä toivottiin päivitettyä tietoa eläketurvasta ja siitä miten tulee toimia työkyvyn heikentyessä. Yrittäjäeläkkeiden suuret maksut ja eläkkeiden pienet kertymät kaipasivat yrittäjänaisten mielestä muutosta. Erilaisista työkyvyn tukimuodoista kuten, valtion tuki osatyökykyisen palkkaamiseksi, Yrittäjänaisten maksuton kuntoutus ja työeläkeyhtiön työkokeilu, oli heikosti kokemusta. Kaikista edellä mainituista toivottiin myös lisää tietoa.
Tutkimuksessani selvitettiin yrittäjänaisten tietämystä työkyvyn erilaisista tukimuodoista sekä mitä tukea yrittäjänaiset odottavat työeläkeyhtiöltä, työterveyshuollolta ja yrittäjäjärjestöltä. Lisäksi selvitettiin, miten vastanneiden yrittäjänaisten työterveyshuolto on järjestetty.
Opinnäytetyö oli järjestölähtöinen ja pohjautui yhteistyössä työeläkeyhtiö Ilmarisen kanssa tehtyyn Survey -tyyppiseen verkkokyselyyn Suomen Yrittäjänaisille. Kysely tehtiin tammikuussa 2014 ja kyselyyn vastasi 268 yrittäjänaista. Tutkimuksessa tietoa kerättiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti.
Opinnäytetyön tulosten perusteella Suomen Yrittäjänaisilta toivottiin eniten vertaistukea ja verkostoja. Edunvalvonta ja tiedottaminen sekä julkisuuteen että järjestön sisällä koettiin tarpeelliseksi. Työterveyshuoltosopimus oli tehty hieman yli puolella yrittäjänaisista ja sopimuksista 1/3 oli yksityisellä puolella. Työterveyshuollolta odotettiin säännöllisiä tarkastuksia sekä parempaa tiedottamista palveluista ja hinnoista. Mikro- ja yksinyrittäjät toivoivat pienyrittäjien työterveyshuollon kehittämistä sekä aktiivisempaa ohjaamista kuntoutukseen. Työeläkeyhtiöiltä toivottiin päivitettyä tietoa eläketurvasta ja siitä miten tulee toimia työkyvyn heikentyessä. Yrittäjäeläkkeiden suuret maksut ja eläkkeiden pienet kertymät kaipasivat yrittäjänaisten mielestä muutosta. Erilaisista työkyvyn tukimuodoista kuten, valtion tuki osatyökykyisen palkkaamiseksi, Yrittäjänaisten maksuton kuntoutus ja työeläkeyhtiön työkokeilu, oli heikosti kokemusta. Kaikista edellä mainituista toivottiin myös lisää tietoa.