Etäkuntoutuksen hyödyntäminen LAKU-perhekuntoutustyössä Coronaria Oy:ssä
Lindroth, Maija (2024)
Lindroth, Maija
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061423433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061423433
Tiivistelmä
Digitalisaatio on kehittynyt nopeasti. Etätyötä ja muuta etäläsnäolon lisääntymistä on jo vuosikymmenien ajan pidetty tavoiteltavana eri syistä. Myös kuntoutustyötä on mahdollista toteuttaa osittain tai kokonaan etäyhteyksin. Toimeksiantajani Coronaria Oy on toivonut tutkittavan etäkuntoutuksen hyödyntämiseen liittyviä teemoja LAKU-perhekuntoutuksen osalta.
Keskeisimpinä tavoitteina tutkimuksessa on selvittää, että kuinka paljon etäkuntoutusta hyödynnetään Coronaria Oy:ssä LAKU-perhekuntoutuksen yksilötyöskentelyssä. Tähän liittyen on kerätty tutkimuksen avulla tietoa myös etäkuntoutuksen toteuttamista estävistä ja tukevista asioista sekä siitä, että onko työntekijöillä motivaatiota ja/tai tarvetta hyödyntää etäkuntoutusta omassa työssään. Opinnäytetyössä on selvitetty Laku-perhekuntoutuksen työntekijöiden kokemuksia etäkuntoutuksesta ja sen hyödyntämisestä omassa työssä. Tutkimuksen laajuutta rajattiin valitsemalla tilaajan kanssa kolme alueellista tiimiä, joista tutkimusaineistoa kerättiin. Etäkuntoutuksen käsitettä on rajattu tässä tutkimuksessa koskemaan vain kuntoutujan reaaliaikaisiin yksilötapaamisiin liittyviksi. Aineisto kerättiin monimenetelmä tutkimuksella sekä kirjallista teoreettista taustaa hyödyntämällä.
Tutkimuksen pieni vastaajamäärä aiheuttaa sen, että tutkimuksesta ei voi vetää laajasti yleistettäviä johtopäätöksiä. Tutkimustuloksista on kuitenkin nähtävissä, että reaaliaikaisen etäkuntoutuksen käyttö LAKU-perhekuntoutuksessa ei ole Coronaria Oy:n kuntoutustyöntekijöillä laajasti vakiintunut käytäntö. Reaaliaikaisen etäkuntoutuksen hyödyistä opinnäytetyössä nousi esiin saavutettavuus sekä se, että etätapaamisena toteutettavaan tapaamiseen on helpommin löydettävissä työntekijältä aikaa. Vastauksista on havaittavissa, että monilla vastaajista olisi motivaatiota ottaa etäkuntoutusta laajemmin käyttöön, mutta tähän kaivattaisiin enemmän tukea työnantajalta. Erityisesti vastauksissa nousee toive saada käyttöön aikaresurssia etäkuntoutuksen hyödyntämiseksi. Opinnäytetyötä tehdessä kävi ilmi, että työntekijöiden näkemyksiä etäkuntoutuksen hyödyntämisestä on tutkittu melko vähän. Asiakkaiden näkökulmaa oli löydettävissä enemmän, mutta toisaalta neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden lasten kokemuksia kuntoutuksesta oli vain vähän. Tutkimuksessa on esillä myös etäkuntoutukseen liittyviä haasteita työntekijöiden näkökulmasta sekä pohdintaa etäkuntoutuksen soveltuvuudesta LAKU-perhekuntoutuksen kuntoutujien näkökulmasta.
Keskeisimpinä tavoitteina tutkimuksessa on selvittää, että kuinka paljon etäkuntoutusta hyödynnetään Coronaria Oy:ssä LAKU-perhekuntoutuksen yksilötyöskentelyssä. Tähän liittyen on kerätty tutkimuksen avulla tietoa myös etäkuntoutuksen toteuttamista estävistä ja tukevista asioista sekä siitä, että onko työntekijöillä motivaatiota ja/tai tarvetta hyödyntää etäkuntoutusta omassa työssään. Opinnäytetyössä on selvitetty Laku-perhekuntoutuksen työntekijöiden kokemuksia etäkuntoutuksesta ja sen hyödyntämisestä omassa työssä. Tutkimuksen laajuutta rajattiin valitsemalla tilaajan kanssa kolme alueellista tiimiä, joista tutkimusaineistoa kerättiin. Etäkuntoutuksen käsitettä on rajattu tässä tutkimuksessa koskemaan vain kuntoutujan reaaliaikaisiin yksilötapaamisiin liittyviksi. Aineisto kerättiin monimenetelmä tutkimuksella sekä kirjallista teoreettista taustaa hyödyntämällä.
Tutkimuksen pieni vastaajamäärä aiheuttaa sen, että tutkimuksesta ei voi vetää laajasti yleistettäviä johtopäätöksiä. Tutkimustuloksista on kuitenkin nähtävissä, että reaaliaikaisen etäkuntoutuksen käyttö LAKU-perhekuntoutuksessa ei ole Coronaria Oy:n kuntoutustyöntekijöillä laajasti vakiintunut käytäntö. Reaaliaikaisen etäkuntoutuksen hyödyistä opinnäytetyössä nousi esiin saavutettavuus sekä se, että etätapaamisena toteutettavaan tapaamiseen on helpommin löydettävissä työntekijältä aikaa. Vastauksista on havaittavissa, että monilla vastaajista olisi motivaatiota ottaa etäkuntoutusta laajemmin käyttöön, mutta tähän kaivattaisiin enemmän tukea työnantajalta. Erityisesti vastauksissa nousee toive saada käyttöön aikaresurssia etäkuntoutuksen hyödyntämiseksi. Opinnäytetyötä tehdessä kävi ilmi, että työntekijöiden näkemyksiä etäkuntoutuksen hyödyntämisestä on tutkittu melko vähän. Asiakkaiden näkökulmaa oli löydettävissä enemmän, mutta toisaalta neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden lasten kokemuksia kuntoutuksesta oli vain vähän. Tutkimuksessa on esillä myös etäkuntoutukseen liittyviä haasteita työntekijöiden näkökulmasta sekä pohdintaa etäkuntoutuksen soveltuvuudesta LAKU-perhekuntoutuksen kuntoutujien näkökulmasta.