Kiertotalous ratasiltahankkeissa : case Viinikanojan ratasiltahanke

Abstract

Kiertotalous on tuotanto- ja kulutusmalli, jossa materiaalit ja tuotteet kiertävät mahdollisimman pitkään perinteisestä lineaarisesta kulutusmallista poiketen. Kiertotalous pyrkii estämään tai hillitsemään ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden katoa, saasteita ja muita globaaleja ilmastoon liittyviä ongelmia. Kiertotalous pyrkii mahdollistamaan taloudellisen kasvun ilman, että rajallisia neitseellisiä materiaaleja tarvitsee käyttää. Suomessa on asetettu tavoitteeksi hiilineutraalisuuden saavuttaminen vuonna 2035 ja Suomen uusi jätelaki velvoittaa, että rakennus- ja purkujätettä hyödynnetään uusiokäytettävänä materiaalina vähintään 70 % käyttöasteella vuoteen 2027 mennessä. Kiertotalouden tehokas toteutuminen ratasiltahankkeissa edistää yllä mainittujen tavoitteiden saavuttamista.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli muodostaa kirjallisuuskatsauksen ja työssä seuratun case-hankkeen pohjalta kuva kiertotalouden nykytilanteesta ratasiltahankkeissa, kartoittaa kiertotalouden toteutumiseen liittyviä haasteita ja kehittää parannusehdotuksia nykytilanteeseen. Työn kirjallisuuskatsaus piti sisällään ratasiltahankkeisiin liittyvän keskeisimmän teorian, joka sisälsi ratasiltahankkeita merkittävimmin ohjaavan lainsäädännön, sekä paljon erilaisia Väyläviraston julkaisuja, joista merkittävimpiä ovat Väyläviraston ohjeet. Työssä seuratuksi case-hankkeeksi valikoitui Viinikanojan ratasiltahanke, joka on osa Tampereen henkilöratapiha -hanketta. Työn empiirisessä osiossa tarkasteltiin case-hankkeen kiertotalousasioita laadullisena tutkimuksena.

Työn tuloksena oli Väyläviraston julkaisujen ja case-hankkeen seurannan perusteella tehdyt havainnot kiertotalouden nykytilasta ja suurimmista haasteista ratasiltahankkeissa. Lisäksi työn tuloksena oli case-hankkeen seurannan pohjalta tehtyjä ratasiltahankkeiden kiertotalousprosessien parannusehdotuksia. Erityisesti parannusehdotuksina nousi teemoihin, kuten aikatauluihin, rahaan ja budjettiin, kiertotalouden vastuuttamiseen, henkilösidonnaisuuteen, sekä eri osapuolten yhteistyöhön liittyviä asioita. Haasteena case-hankkeella nousi esiin uusiokäyttöpotentiaalia omaavien materiaalien mahdollisesti sisältämät haitta-aineet, jotka saattavat estää niiden hyödyntämisen. Kyseinen asia nousi esiin sekä hankkeen rakennuttajan, että suunnittelijakonsultin vastauksissa. Kehitysideaksi työn yhteydessä nousi ajatus ratasiltahankkeiden kierrätysasteen ja muiden mahdollisten indikaattorilukujen seuraamisesta ja dokumentoinnista hankkeilla.

Circular economy (hereinafter CE) is a production and consumption model in which materials and products circulate for as long as possible, differing from the traditional linear consumption model. CE aims to prevent or mitigate climate change, loss of biodiversity, pollution, and other global climate-related issues. It seeks to enable economic growth without the need to use limited virgin natural resources. Finland has set a goal of achieving carbon neutrality by 2035, and the new Finnish waste law mandates that at least 70% of construction and demolition waste must be recycled by 2027. Effective implementation of CE will help achieve the aforementioned goals.

The purpose of this thesis was to form an overview of the current state of CE in railway bridge projects, to identify challenges related to its implementation, and to develop improvement suggestions based on the literature review and the case project followed in this work. Literature review included the most essential theory related to railway bridge projects, covering the legislation that most significantly governs railway bridge projects, as well as various publications from the Finnish Transport Infrastructure Agency, with the most important ones being the agency's guides. The selected case project was called Viinikanoja railway bridge project, which is part of the Tampere passenger railway yard project. Empirical part of the work examined the CE aspects of the case project as a qualitative study.

The results of the work included observations on the current state of CE and the biggest CE related challenges in railway bridge projects. The results were based on the Finnish Transport Infrastructure Agency's publications and the follow-up of the case project. Results included improvement suggestions for CE processes in railway bridge projects. Highlighted issues were related to themes such as schedules, finances and budget, clearer accountability in CE related tasks for personnel, personnel dependence in CE related tasks, and cooperation between different parties. A particular challenge identified in the case project was the potential presence of harmful substances in materials with reuse potential, which may prevent their utilization. This issue was raised in the responses of both the project's developer and the design consultant. As a development idea in connection with the work, the idea arose to monitor and document the recycling rate of railway bridge projects and other possible indi-cator figures in these projects.