Etelä-Suomen kuusikot ja niiden tulevaisuus

Abstract

Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu vaikuttaa suomalaisissa metsissä erityisesti kuuseen. Kuusi, joka menestyy kosteilla ja ravinteikkailla kasvupaikoilla, kohtaa lisääntyviä haasteita ja uhkia niin elottomilta kuin elollisiltakin tekijöiltä. Lämpötilan noustessa esimerkiksi roudattomat talvet kasvattavat tuuli- ja myrskytuhoriskejä, kuumat ja pitkät kesät taas aiheuttavat kuivuutta. Näiden elottomien tekijöiden takia kuusen tila heikkenee ja on entistä alttiimpi elollisille tekijöille, kuten tuhohyönteisille ja sienitaudeille. Pahimmillaan yksittäiset tekijät aiheuttavat yhdessä monituhokierteitä, jotka koituvat viimeistään kuusen kohtaloksi.

Tiedetään, että kuusen kasvattaminen liian karulla kasvupaikalla altistaa kuusen tuhoille ja yhden puulajin metsässä kirjanpainaja levittää tuhoa nopeasti ja tehokkaasti. Kirjanpainajan iskeymälle alttiimmat alueet sijaitsevat Suomen eteläisimmissä maakunnissa. Näiden syiden takia tämä tutkimus keskittyy selvittämään nuorten, ”puhtaiden” kuusikoiden määrää Etelä-Suomessa. On todennäköistä, että kyseiset kuusikot tulevat kohtaamaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia haasteita ennen kuin puustot saavuttavat uudistuskypsyyden. Puhtaiden kuusikoiden määrän tutkimisen lisäksi tämä työ pyrkii selvittämään, miten metsäalan tutkijat ja metsäteollisuuden edustajat näkevät kuusen tulevaisuuden ja millaisin toimenpitein kuusen tulevaisuuteen valmistaudutaan.

Puhtaiden kuusikoiden määrän tutkimiseen on hyödynnetty Suomen Metsäkeskuksen ylläpitämää paikkatietomuotoista metsävarakuviotietoa, joka sisältää puustotietoja metsikkökuviokohtaisesti. Aineistoanalyysi on toteutettu QGIS-paikkatietojärjestelmällä ja tulokset on raportoitu Microsoft Power BI:llä. Puhtaalle, yhden puulajin metsikölle ei ole virallista määritelmää ja tässä tutkimuksessa käytetään määritelmää, jonka mukaan kuvion puuston pohjapinta-alasta vähintään 90 prosenttia tulee olla kuusta. Lisäksi tutkimus keskittyy metsiin, jotka ovat kehitysluokiltaan nuoria tai varttuneita metsiköitä. Asiantuntijahaastattelut toteutettiin keskustelumuotoisina ja keskusteluiden sisällöt vaihtelivat kunkin haastateltavan asiantuntijuuden mukaan.

Aineistoanalyysin mukaan Etelä-Suomessa on noin 42 000 hehtaaria puhtaita, yhden puulajin kuusikoita, mikä vastaa noin 1,8 prosenttia alueen metsämaasta. Tämä määrä ei ole merkittävä ja todellisuudessa kuusikoiden määrä on todennäköisesti korkeampi. Asiantuntijat tunnistavat puhtaiden kuusikoiden riskit, erityisesti kun ne kasvavat karuilla kasvupaikoilla. Puhtaiden kuusikoiden hoidossa suositellaan harvennuskertojen minimointia ja täsmämetsänhoitoa. Tulevaisuudessa kuusta suositellaan kasvatettavan sekametsissä. Metsäteollisuuden toimijat tähtäävätkin sekametsien kasvatukseen ja panostavat tutkimus- ja kehitystyöhön parantaakseen mm. kirjanpainajatuhojen ennakointia ja seurantaa.