Futsalpelaajan lajinomaisen nopeuden kehittäminen : systemoitu katsaus
Jokisalo, Emilia (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061923706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061923706
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee, miten voidaan kehittää futsalpelaajan lajinomaista nopeutta. Futsal on 5 v 5 -sisäjalkapallolaji, ja se on yksi vaativimmista joukkueurheilulajeista pienen kenttänsä ja tilansa takia. Suomessa futsal toimii Suomen Palloliiton alaisena lajina. Suomen naisten futsalmaajoukkue on maailman ranking-listan 18. ja miesten futsalmaajoukkue listan 17.
Ottelun aikana pelaajat suorittavat korkeilla sykkeillä ja energiantuotanto on pääasiassa anaerobista. Miespelaajan suorittaman keskimääräisen sprintin pituus on 7,8–13,0 metriä, ja niitä voi kertyä ottelun aikana yli 20. Futsalpelaajan tärkeimpiä nopeusominaisuuksia on maksimaalinen kiihtyvyys ja suunnanmuutosnopeus. Nopeus on suurelta osin perinnöllinen ominaisuus lihassolujakauman puolesta. Yksilölliseen nopeuteen muita vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi sukupuoli, koordinaatiokyky, taito-ominaisuudet, lihasvoima varsinkin nopeuslihasvoima ja liikkuvuus. Harjoittelun avulla voidaan kehittää suorituskykyä.
Opinnäytetyö toteutettiin systemoituna katsauksena. Haut toteutettiin neljästä eri tietokannasta, jotka olivat PubMed, Web of Science, CINAHL ja SPORTDiscus. Systemoituun katsaukseen valikoitui mukaan viisi tutkimusta. Jokainen tutkimuksista oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Tutkimuksien laadunarviointiin käytettiin JBI-laadunarviointityökalua. Tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Aineiston perusteella voidaan todeta lajinomaisen harjoittelun ohella suoritetun vastus- ja sprinttiharjoittelun olevan tehokkaita menetelmiä maksimaalisen kiihtyvyyden ja suunnanmuutosnopeuden kehittämiseen. Aineistossa jokainen matalan, keskiverto- ja korkean intensiteetin vastusharjoittelu tuottivat positiivisia tuloksia, minkä takia ei pystytä tarkentamaan, kuinka korkean intensiteetin vastusharjoittelu tuo esiin parhaimman tuloksen.
Ottelun aikana pelaajat suorittavat korkeilla sykkeillä ja energiantuotanto on pääasiassa anaerobista. Miespelaajan suorittaman keskimääräisen sprintin pituus on 7,8–13,0 metriä, ja niitä voi kertyä ottelun aikana yli 20. Futsalpelaajan tärkeimpiä nopeusominaisuuksia on maksimaalinen kiihtyvyys ja suunnanmuutosnopeus. Nopeus on suurelta osin perinnöllinen ominaisuus lihassolujakauman puolesta. Yksilölliseen nopeuteen muita vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi sukupuoli, koordinaatiokyky, taito-ominaisuudet, lihasvoima varsinkin nopeuslihasvoima ja liikkuvuus. Harjoittelun avulla voidaan kehittää suorituskykyä.
Opinnäytetyö toteutettiin systemoituna katsauksena. Haut toteutettiin neljästä eri tietokannasta, jotka olivat PubMed, Web of Science, CINAHL ja SPORTDiscus. Systemoituun katsaukseen valikoitui mukaan viisi tutkimusta. Jokainen tutkimuksista oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Tutkimuksien laadunarviointiin käytettiin JBI-laadunarviointityökalua. Tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Aineiston perusteella voidaan todeta lajinomaisen harjoittelun ohella suoritetun vastus- ja sprinttiharjoittelun olevan tehokkaita menetelmiä maksimaalisen kiihtyvyyden ja suunnanmuutosnopeuden kehittämiseen. Aineistossa jokainen matalan, keskiverto- ja korkean intensiteetin vastusharjoittelu tuottivat positiivisia tuloksia, minkä takia ei pystytä tarkentamaan, kuinka korkean intensiteetin vastusharjoittelu tuo esiin parhaimman tuloksen.