Kuvittelu transformatiivisia tulevaisuuksia rakentamassa
Minna, Vigren; Sanna, Ketonen-Oksi (2024)
Avaa tiedosto
avautuu julkiseksi: 19.06.2025
Minna, Vigren
Sanna, Ketonen-Oksi
Tulevaisuuden tutkimuksen seura
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061955574
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061955574
Tiivistelmä
Kuvitelmilla on perustavanlaatuinen rooli nyky-yhteiskuntamme tavoissa lähestyä tulevaisuutta, ja mielikuvitus on avain arvojärjestelmiemme muutoksiin. Se ei ainoastaan tuo esiin mahdollisuuksia, vaan kyky kuvitella vaihtoehtoja on perusta hyvälle päätöksenteolle ja hallinnolle. Vain antamalla tilaa uusille yhteisille kertomuksille tulevaisuudesta voimme haastaa olemassa olevia maailmankatsomuksiamme. On myös väitetty, että mielikuvituksen puute on estänyt meitä löytämästä toimivia ratkaisuja polttaviin globaaleihin ongelmiin.
Ajatus transformaatiosta kiehtoo tutkijoita ja toimijoita yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, koska se sisältää lupauksen perustavanlaatuisesti vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Siitä huolimatta ei ole syntynyt jaettua käsitystä siitä, mitä pitäisi muuttaa, kenen toimesta ja miten muutokset tapahtuvat. Termin joustavuuden ja empiirisen näytön puutteen vuoksi onkin olemassa riski, että käsitteestä on tulossa tyhjä muotisana tai veruke, joka lopulta ylläpitää olemassa olevaa järjestystä.
Lähestymme transformaatiota ajatuksella, että muutokset edellyttävät perustavanlaatuista uudelleen järjestämistä, joka haastaa olemassa olevaa ja tuottaa siten jotain eettisempiä ja kestävämpiä vaihtoehtoja. Esitämme, että tranformatiivisen kuvittelun kehittäminen vaatii transformaation käsitteellisen ymmärtämisen syventämistä. Lisäksi tarvitaan totuttuja rajoja rikkovaa yhteistyötä sen parissa toimivien tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden välillä sekä menetelmiä, joilla luodaan mahdollisuuksia avautumiseen uudelle ja ennen kuvittelemattomalle.
Ajatus transformaatiosta kiehtoo tutkijoita ja toimijoita yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, koska se sisältää lupauksen perustavanlaatuisesti vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Siitä huolimatta ei ole syntynyt jaettua käsitystä siitä, mitä pitäisi muuttaa, kenen toimesta ja miten muutokset tapahtuvat. Termin joustavuuden ja empiirisen näytön puutteen vuoksi onkin olemassa riski, että käsitteestä on tulossa tyhjä muotisana tai veruke, joka lopulta ylläpitää olemassa olevaa järjestystä.
Lähestymme transformaatiota ajatuksella, että muutokset edellyttävät perustavanlaatuista uudelleen järjestämistä, joka haastaa olemassa olevaa ja tuottaa siten jotain eettisempiä ja kestävämpiä vaihtoehtoja. Esitämme, että tranformatiivisen kuvittelun kehittäminen vaatii transformaation käsitteellisen ymmärtämisen syventämistä. Lisäksi tarvitaan totuttuja rajoja rikkovaa yhteistyötä sen parissa toimivien tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden välillä sekä menetelmiä, joilla luodaan mahdollisuuksia avautumiseen uudelle ja ennen kuvittelemattomalle.