Metsänkasvatusmenetelmien taloudellinen vertailu kivennäismailla ja niiden vaikutus ekosysteemipalveluihin

Abstract

Metsäkasvatusmenetelmien välillä on lukuisia eroja ja niiden vaikutukset ekosysteemipalveluihin korostuvat. Jaksollisen metsänkasvatuksen avohakkuita on kritisoitu sen kielteisistä vaikutuksista monimuotoisuuden ja ulkoiluarvojen heikentäjänä. Usein myös esitetään, että jatkuva kasvatus toimii vain, jos metsä on jo valmiiksi eri-ikäisrakenteinen tai että se soveltuu vain turvemaille. Tämä kuitenkaan ei pidä paikkaansa. Uusimpana metsänkasvatusmenetelmänä voidaan pitää vapaan tyylin metsänkasvatusta, jonka avulla voidaan vähentää avohakkuita puuntuotannosta tinkimättä. Menetelmässä ei tukeuduta tiettyyn kasvatusmenetelmään, vaan kaikki menetelmät ovat sallittuja. Hakkuut toteutetaan taloudellisesti optimaalisesti. Opinnäytetyössä haluttiin saada selvittää, miten eri metsänkäyttömenetelmät vaikuttavat metsien tuottamien ekosysteemipalveluiden laatuun, kun nettonykyarvoa maksimoitiin 3 % korolla. Tarkasteltuja ekosysteemipalveluita olivat hiilinielut (hiilitase), monimuotoisuus (lehtipuut, kuolleet puut, Shannon-indeksi ja Gini indeksi), metsätalouden taloudellinen kannattavuus (puuntuotannon nykyarvo) ja puun tuottaminen teollisuuden tarpeisiin (hakattavan puun määrä) sekä metsän muut arvot (marja, - sienisadot sekä maisema ja ulkoiluarvot). Tutkimuksessa verrattiin neljää eri metsänkäsittelymenetelmän kolmella maantieteellisellä alueella. Lämpösumma-alueet olivat 1300, 1100 ja 900. Alueet kohdistuivat Turun seutuun sekä Pihtiputaan ja Pudasjärven alueille. Metsänkäsittelymenetelmiä simulointiin ja optimointiin 100- vuoden ajanjaksolla (2024–2124). Aineisto otettiin Metsäkeskuksen avoimesta XML-tietokannasta. Tutkittava alue koostui 2650 hehtaarista ja piti sisällään 2158 kuviota. Aineistossa oli lehtomaisen, tuoreen, kuivahkon ja kuivat kankaat, muut rajattiin aineistosta pois. Metsänkasvatusta simulointiin uusimmilla kasvumalleilla ja puuston kasvussa otettiin huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvun lisääjänä. Metsätalouden vastuullisuus laskettiin ja vertailtiin alueiden keskiarvoihin. Opinnäytetyö osoitti metsänhoitomenetelmän muutoksen vaikutuksen julkisomisteisiin metsiin ja ihmisten kokeman elinympäristön laatuun. Opinnäytetyössä selvisi, että yksitavoitteisessa metsänkasvatuksessa metsätalouden kannattavuuden maksimointi heikensi metsien tuottamien ekosysteemipalveluiden tasoa. Metsänkasvatusmenetelmien monipuolistaminen taas paransi niitä. Kun maksimointiin metsätalouden kannattavuutta jatkuva kasvatus ja vapaantyylin metsänkasvatus olivat menetelmistä joustavimpia ja ekosysteemipalveluiden taso pysyi hyvänä tästä huolimatta.