CBT-i -hoidon vaikuttavuus unettomuuden hoidossa vuorotyöläisillä
Yli-Marttila, Jenni; Yli-Marttila, Jenni (2024)
Yli-Marttila, Jenni
Yli-Marttila, Jenni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024062023782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024062023782
Tiivistelmä
Unettomuus on hyvin yleistä ja erityisesti vuorotyötä tekevät kärsivät siitä paljon. Tavoitteena on selvittää hyötyvätkö vuorotyöläiset unettomuuden hoitoon tarkoitetun CBT-i univalmennuksen läpikäymisestä. CBT-i eli kognitiivis-behavioraalinen terapia on lääkkeetön ja ensisijainen hoitomuoto unettomuuden hoitoon. Univalmennusmallina on käytetty Juha Markkulan unityökirja-mallia.
Tutkimus on toteutettu puolistukturoidulla kyselylomakkeella kymmenelle univalmennuksen läpikäyneelle vuorotyöläiselle. Vastaajat vastasivat kolmeen eri kyselyyn, ennen univalmennusta, heti univalmennuksen jälkeen ja 3-10 kuukautta univalmennuksen loppumisen jälkeen. Kyselyt toteutettiin sähköisesti. Tulokset anonymisoitiin vastaamisen jälkeen, eikä niitä pystytty yhdistämään yksittäiseen vastaajaan. Kyselylomakkeilla on tarkoitus selvittää, muuttuiko vastaajien unettomuuden haitta-astearviopisteet, kokivatko osallistujat muutoksia elämänlaadussaan ja toimintakyvyssään ja tapahtuiko muutoksia koetuissa masennus- ja ahdistusoireissa.
Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat miehiä ja keski-ikä oli 47,8 vuotta. Kaikki osallistuneet työskentelivät teollisuudessa samassa yrityksessä ja tekivät myös yötyötä. Vastaajat on kerätty tutkimukseen työterveyshuollon kautta. Tuloksissa todettiin, että vastaajat kokivat parantumista kaikilla selvitettävillä osa-alueilla. Unettomuus
muuttui keskimäärin vastaajilla keskivaikeasta lieväksi. Puolet vastaajista kokivat, ettei heillä ollut kliinisesti merkittävää unettomuutta enää ollenkaan, mutta kaksi vastaaja koki unettomuuden muuttuneen lievästä keskivaikeaksi pidemmässä seurannassa. Toimintakyvyn koettiin parantuneen hieman. Elämänlaatu koettiin kohentuneeksi, eikä kukaan enää viimeisessä kyselyssä kokenut unettomuuden heikentävän elämänlaatua
kohtalaisesti tai melko paljon. Sekä masennus- että ahdistuneisuusoireet myös lievittyivät viimeiseen kyselyyn. Ahdistuneisuus oireet lieventyivät lievästä ahdistuneisuudesta vähäiseen ja lievät masennusoireet poistuivat vastaajilta kokonaan.
Voidaan siis todeta, että vuorotyöläiset hyötyivät CBT-i univalmennuksesta ja tulokset säilyivät 3-10kk univalmennuksen päättymisen jälkeen. Tulosten luotettavuuteen vaikuttaa pieni otanta ja vastaajajoukon pienentyminen tutkimuksen edetessä. Jatkotutkimusaiheina olisi hyvä tutkia CBT-i:n vaikuttavuutta pidemmällä seuranta-ajalla ja suuremmalla otannalla.
Tutkimus on toteutettu puolistukturoidulla kyselylomakkeella kymmenelle univalmennuksen läpikäyneelle vuorotyöläiselle. Vastaajat vastasivat kolmeen eri kyselyyn, ennen univalmennusta, heti univalmennuksen jälkeen ja 3-10 kuukautta univalmennuksen loppumisen jälkeen. Kyselyt toteutettiin sähköisesti. Tulokset anonymisoitiin vastaamisen jälkeen, eikä niitä pystytty yhdistämään yksittäiseen vastaajaan. Kyselylomakkeilla on tarkoitus selvittää, muuttuiko vastaajien unettomuuden haitta-astearviopisteet, kokivatko osallistujat muutoksia elämänlaadussaan ja toimintakyvyssään ja tapahtuiko muutoksia koetuissa masennus- ja ahdistusoireissa.
Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat miehiä ja keski-ikä oli 47,8 vuotta. Kaikki osallistuneet työskentelivät teollisuudessa samassa yrityksessä ja tekivät myös yötyötä. Vastaajat on kerätty tutkimukseen työterveyshuollon kautta. Tuloksissa todettiin, että vastaajat kokivat parantumista kaikilla selvitettävillä osa-alueilla. Unettomuus
muuttui keskimäärin vastaajilla keskivaikeasta lieväksi. Puolet vastaajista kokivat, ettei heillä ollut kliinisesti merkittävää unettomuutta enää ollenkaan, mutta kaksi vastaaja koki unettomuuden muuttuneen lievästä keskivaikeaksi pidemmässä seurannassa. Toimintakyvyn koettiin parantuneen hieman. Elämänlaatu koettiin kohentuneeksi, eikä kukaan enää viimeisessä kyselyssä kokenut unettomuuden heikentävän elämänlaatua
kohtalaisesti tai melko paljon. Sekä masennus- että ahdistuneisuusoireet myös lievittyivät viimeiseen kyselyyn. Ahdistuneisuus oireet lieventyivät lievästä ahdistuneisuudesta vähäiseen ja lievät masennusoireet poistuivat vastaajilta kokonaan.
Voidaan siis todeta, että vuorotyöläiset hyötyivät CBT-i univalmennuksesta ja tulokset säilyivät 3-10kk univalmennuksen päättymisen jälkeen. Tulosten luotettavuuteen vaikuttaa pieni otanta ja vastaajajoukon pienentyminen tutkimuksen edetessä. Jatkotutkimusaiheina olisi hyvä tutkia CBT-i:n vaikuttavuutta pidemmällä seuranta-ajalla ja suuremmalla otannalla.