Riekkosoiden ennallistamismahdollisuudet ja kannattavuus Metsähallituksen Nurmeksen metsätiimin alueella
Herranen, Marko (2015)
Herranen, Marko
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501211469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501211469
Tiivistelmä
Riekkokanta on taantunut Suomessa yli kolmanneksella 80-luvulta nykypäivään, ja viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa riekko luokitellaan silmälläpidettäväksi. Avosuot ovat tärkeä osa riekon elinpiiriä, ja tutkimustulokset osoittavat, että ojitettujen soiden ennallistamisella saadaan tuotettua riekoille lisää elintilaa.
Ojitettujen soiden ennallistaminen on myös nostettu esille yhtenä keinoista hillitä luonnon monimuotoisuuden häviämistä ja ilmastonmuutosta sekä kansallisella tasolla, että Euroopan Unionin toimesta.
Tutkimuksen ensimmäinen tavoite oli kartoittaa riekolle sopivia ennallistamiskohteita puuntuotannollisesti heikoilta soilta Metsähallituksen Nurmeksen metsätiimin alueelta. Nurmeksen metsätiimin alue sijaitsee Itä-Suomessa, ja se pitää sisällään noin 160 000 hehtaaria talousmetsää. Mahdollisten kohteiden kartoitus tehtiin Metsähallituksen SutiGis-paikkatietojärjestelmästä löytyvillä työkaluilla. Tutkimuksessa löydettiin 81 mahdollista ennallistamiskohdetta, joiden kokonaispinta-ala oli noin 800 hehtaaria.
Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää, saadaanko ennallistamistoimenpiteistä syntyvät kulut katettua puuntuotannollisesti heikolta suolta saatavan puutavaran myynnistä saatavilla tuloilla. Kannattavuuslaskennat tehtiin Metsähallituksen aiemmin toteutettujen ennallistamiskohteiden todellisten kustannusten perusteella. Puutavaran myynnistä saatavat tulot laskettiin tutkimuksessa tehtyjen maastokäyntien yhteydessä mitatuilla puustotunnuksilla. Tutkimuksen perusteella ennallistamistoimenpiteistä syntyvät kulut saadaan yleensä peitettyä, kun käsittelykohteen kokonaispuusto on vähintään 76 m³/ha. Tutkimuksessa huomattiin myös, että kokonaispuuston lisäksi suuri merkitys on puuston koolla.
Ojitettujen soiden ennallistaminen on myös nostettu esille yhtenä keinoista hillitä luonnon monimuotoisuuden häviämistä ja ilmastonmuutosta sekä kansallisella tasolla, että Euroopan Unionin toimesta.
Tutkimuksen ensimmäinen tavoite oli kartoittaa riekolle sopivia ennallistamiskohteita puuntuotannollisesti heikoilta soilta Metsähallituksen Nurmeksen metsätiimin alueelta. Nurmeksen metsätiimin alue sijaitsee Itä-Suomessa, ja se pitää sisällään noin 160 000 hehtaaria talousmetsää. Mahdollisten kohteiden kartoitus tehtiin Metsähallituksen SutiGis-paikkatietojärjestelmästä löytyvillä työkaluilla. Tutkimuksessa löydettiin 81 mahdollista ennallistamiskohdetta, joiden kokonaispinta-ala oli noin 800 hehtaaria.
Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää, saadaanko ennallistamistoimenpiteistä syntyvät kulut katettua puuntuotannollisesti heikolta suolta saatavan puutavaran myynnistä saatavilla tuloilla. Kannattavuuslaskennat tehtiin Metsähallituksen aiemmin toteutettujen ennallistamiskohteiden todellisten kustannusten perusteella. Puutavaran myynnistä saatavat tulot laskettiin tutkimuksessa tehtyjen maastokäyntien yhteydessä mitatuilla puustotunnuksilla. Tutkimuksen perusteella ennallistamistoimenpiteistä syntyvät kulut saadaan yleensä peitettyä, kun käsittelykohteen kokonaispuusto on vähintään 76 m³/ha. Tutkimuksessa huomattiin myös, että kokonaispuuston lisäksi suuri merkitys on puuston koolla.