Maan kasvukunnon merkitys viljatilan kannattavuuteen
Niutanen, Petri (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082024239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082024239
Tiivistelmä
Maatalousalan kannattavuus on vuonna 2024 Suomessa tunnetusti heikolla tasolla. Tilojen määrä vähenee edelleen, viime vuosien tapaan. Alan haaste nyt ja tulevaisuudessa on saada houkuteltua nuoria, ja myös osaavaa työvoimaa ja maatilojen omistajia alalle. Rakennemuutos muuttaa maatilojen toimintaa monipuolisemmaksi ja lopettaneiden tilojen määrä ei jakaudu tasaisesti tuotantosuunnan suhteen. Kannattavuuskerroin tiloilla on vuosi toisensa jälkeen reilusti alle luvun 1.
Tämän työn kohteena olevan viljatilan MTY J&P Niutanen kohdalla on tarkoitus pohtia tilan satotasoa, syitä nykyiseen tasoon ja kuinka sitä saataisiin nostettua kannattavuuden parantamiseksi. Aihetta on pohdittu kosteudenhallinnan, maan fysikaalisen rakenteen, biologisen ja kemiallisen kasvukunnon sekä maahan sitoutuvan hiilen kannalta. Kannattavuuden pohjana kyseisellä tilalla on Envitecpolis Oy:n toteuttama selvitys tilan rakenteesta ja toiminnasta. Hiilen sidontaa eli multavuuden lisäystä ajatellaan ruokamultakerroksen osalta pellon kasvukykyyn vaikuttavana tekijänä, ja syvemmälle sitoutuneen hiilen osalta positiivisena asiana ilmastolle. Satotasovertailussa MTY Niutanen sijoittuu hieman keskiarvon yläpuolelle, jossa vaikuttavana tekijänä on suotuisat, suhteellisen korkean multavuuden omaavat pellot Lahden Villähteen alueella. Pelloissa on toki potentiaalia biomassan tuotantokyvyssä ylöspäin kuten lähes kaikilla Suomen pelloilla. Tähän satotason nostoon yritetään löytää keinoja myös pohtimalla mikrobien merkitystä tilan pelloille, ja etsimällä vaihtoehtoja kosteudenhallintaan nykyisessä Suomen jatkuvasti kuumenevassa ja kuivemmassa kasvukaudessa. Lopuksi listataan toimenpiteitä, joita toteuttamalla tilan on mahdollista perehtyä syvemmin peltojen kuntoon ja hakea niihin muutosta realistisesti pidemmällä, 5–10 vuoden ajanjaksolla. Joitain tavallisesta poikkeavia, maata parantavia toimenpiteitä tilalla on jo toteutettu ja niiden vaikutusta pyritään seuraamaan 2020-luvulla. Tällaisia on esimerkiksi kipsin levitys yli 100 hehtaarin alalle, ja useamman yrityksen rakenteen ja kannattavuuden selvityksen teettäminen Neuvo2020 tuen avulla. Uusia kasveja kokeillaan myös aktiivisesti, kasvukaudella 2024 on käytössä muun muassa öljyhamppua, pölyttäjäseosta ja auringonkukkaa.
Tämän työn kohteena olevan viljatilan MTY J&P Niutanen kohdalla on tarkoitus pohtia tilan satotasoa, syitä nykyiseen tasoon ja kuinka sitä saataisiin nostettua kannattavuuden parantamiseksi. Aihetta on pohdittu kosteudenhallinnan, maan fysikaalisen rakenteen, biologisen ja kemiallisen kasvukunnon sekä maahan sitoutuvan hiilen kannalta. Kannattavuuden pohjana kyseisellä tilalla on Envitecpolis Oy:n toteuttama selvitys tilan rakenteesta ja toiminnasta. Hiilen sidontaa eli multavuuden lisäystä ajatellaan ruokamultakerroksen osalta pellon kasvukykyyn vaikuttavana tekijänä, ja syvemmälle sitoutuneen hiilen osalta positiivisena asiana ilmastolle. Satotasovertailussa MTY Niutanen sijoittuu hieman keskiarvon yläpuolelle, jossa vaikuttavana tekijänä on suotuisat, suhteellisen korkean multavuuden omaavat pellot Lahden Villähteen alueella. Pelloissa on toki potentiaalia biomassan tuotantokyvyssä ylöspäin kuten lähes kaikilla Suomen pelloilla. Tähän satotason nostoon yritetään löytää keinoja myös pohtimalla mikrobien merkitystä tilan pelloille, ja etsimällä vaihtoehtoja kosteudenhallintaan nykyisessä Suomen jatkuvasti kuumenevassa ja kuivemmassa kasvukaudessa. Lopuksi listataan toimenpiteitä, joita toteuttamalla tilan on mahdollista perehtyä syvemmin peltojen kuntoon ja hakea niihin muutosta realistisesti pidemmällä, 5–10 vuoden ajanjaksolla. Joitain tavallisesta poikkeavia, maata parantavia toimenpiteitä tilalla on jo toteutettu ja niiden vaikutusta pyritään seuraamaan 2020-luvulla. Tällaisia on esimerkiksi kipsin levitys yli 100 hehtaarin alalle, ja useamman yrityksen rakenteen ja kannattavuuden selvityksen teettäminen Neuvo2020 tuen avulla. Uusia kasveja kokeillaan myös aktiivisesti, kasvukaudella 2024 on käytössä muun muassa öljyhamppua, pölyttäjäseosta ja auringonkukkaa.