Kokoonpanon varaston materiaalivirtojen analysointi: case John Deere Forestry Oy
Mäenpää, Leevi (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082224280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082224280
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tehostaa saapuvan tavaran materiaalivirtaa ja vähentää katkoksia komponenttien toimituksessa tuotantolinjalle John Deere Forestry Oy:n Joensuun tehtaan varastossa. Lisäksi työn tavoitteena oli vähentää työntekijöiden kuormitusta sekä parantaa varaston yleisen materiaalivirran sujuvuutta. Yrityksen vastaanottoalue oli ahdas ja alttiina ruuhkautumiselle. Eikä purkualueen kapasiteetti pystynyt enää vastaamaan saapuvan tavaramäärän tarpeisiin. Tästä syystä yrityksessä heräsi tarve varaston uudelle pohjaratkaisulle. Ongelmanratkaisuun hyödynnettiin lean ajatusmallia niin prosessin kuin materiaalivirtojenkin kehittämisessä.
Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin havainnoinnein, haastatteluin sekä mittaamalla. Tutkimusta varten varaston materiaalivirtaa havainnoitiin kahden tutkimusjakson aikana. Havainnointimenetelmänä käytettiin ei-osallistuvaa havainnointia, jotta kerätty aineisto olisi mahdollisimman puolueetonta. Havainnointiaineisto toimi myöhemmin pohjana haastatteluille. Haastattelut olivat puolestaan kohdennettuja varaston työntekijöille. Haastatteluissa kullekin haastateltavalle esitettiin samat kysymykset samassa järjestyksessä. Mitatut etäisyydet puolestaan toimivat perustana layoutkuviolle. Tutkimuksen teoriaosuudet koostuvat logistiikka-alan kirjallisuudesta, verkkojulkaisuista sekä eri yritysten verkkosivuista.
Tutkimuksen tuloksena yrityksen käyttöön luotiin uusi layoutkuvio sekä vastaanottoprosessin prosessikaavio. Uusi pohjaratkaisu nostaisi varaston purkualueen kapasiteettia aikaisempaan verrattuna sekä nopeuttaisi vastaanottoprosessin läpimenoaikaa. Vastaanottoprosessia tarkasteltaessa selvisi myös useita seikkoja, joihin kuluu turhaa aikaa. Näihin kohteisiin puuttumalla vastaanottoprosessin läpimenoaikaa on mahdollista tehostaa huomattavasti. Näiden lisäksi saapuvan tavaran materiaalivirtaa analysoitiin materiaalinvirtauskuvion avulla. Tulevia kehitysprojekteja varten varaston nimikkeistä kartoitettiin sellaiset nimikkeet, jotka on erityisesti otettava huomioon toiminnan kehittämisessä. Tutkimuksessa esitetyin ratkaisuin on mahdollista vastata myös tulevaisuuden kuljetuskaluston sekä tuotannon kasvamisen luomiin haasteisiin.
Tulevaisuudessa kohdeyritys voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia erityisesti varaston jatkokehityksessä. Siksi tutkimus toimikin esiselvityksenä ennen varsinaisen kehitysprojektin aloittamista. Tällainen projekti on helpompaa aloittaa, kun esiselvitys on jo tehty ja tiedetään tarkemmin mihin projektin tulisi keskittyä. Jatkotutkimuskohteita voivat olla esimerkiksi materiaalivirran tarkastelu tuotannossa, toimittajayhteistyön kehittäminen ja tilauseräkokojen optimointi.
Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin havainnoinnein, haastatteluin sekä mittaamalla. Tutkimusta varten varaston materiaalivirtaa havainnoitiin kahden tutkimusjakson aikana. Havainnointimenetelmänä käytettiin ei-osallistuvaa havainnointia, jotta kerätty aineisto olisi mahdollisimman puolueetonta. Havainnointiaineisto toimi myöhemmin pohjana haastatteluille. Haastattelut olivat puolestaan kohdennettuja varaston työntekijöille. Haastatteluissa kullekin haastateltavalle esitettiin samat kysymykset samassa järjestyksessä. Mitatut etäisyydet puolestaan toimivat perustana layoutkuviolle. Tutkimuksen teoriaosuudet koostuvat logistiikka-alan kirjallisuudesta, verkkojulkaisuista sekä eri yritysten verkkosivuista.
Tutkimuksen tuloksena yrityksen käyttöön luotiin uusi layoutkuvio sekä vastaanottoprosessin prosessikaavio. Uusi pohjaratkaisu nostaisi varaston purkualueen kapasiteettia aikaisempaan verrattuna sekä nopeuttaisi vastaanottoprosessin läpimenoaikaa. Vastaanottoprosessia tarkasteltaessa selvisi myös useita seikkoja, joihin kuluu turhaa aikaa. Näihin kohteisiin puuttumalla vastaanottoprosessin läpimenoaikaa on mahdollista tehostaa huomattavasti. Näiden lisäksi saapuvan tavaran materiaalivirtaa analysoitiin materiaalinvirtauskuvion avulla. Tulevia kehitysprojekteja varten varaston nimikkeistä kartoitettiin sellaiset nimikkeet, jotka on erityisesti otettava huomioon toiminnan kehittämisessä. Tutkimuksessa esitetyin ratkaisuin on mahdollista vastata myös tulevaisuuden kuljetuskaluston sekä tuotannon kasvamisen luomiin haasteisiin.
Tulevaisuudessa kohdeyritys voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia erityisesti varaston jatkokehityksessä. Siksi tutkimus toimikin esiselvityksenä ennen varsinaisen kehitysprojektin aloittamista. Tällainen projekti on helpompaa aloittaa, kun esiselvitys on jo tehty ja tiedetään tarkemmin mihin projektin tulisi keskittyä. Jatkotutkimuskohteita voivat olla esimerkiksi materiaalivirran tarkastelu tuotannossa, toimittajayhteistyön kehittäminen ja tilauseräkokojen optimointi.