Jääkiekkovalmentajan ammatillinen tuki
Aalto, Akseli (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082824457
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082824457
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaisia tuen tarpeita juniorijääkiekko valmentajilla on seuroissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää osa-alueet, joissa oman toimen ohella työskentelevät valmentajat tarvitsevat apua seuralta sekä lisätä seuratoimijoiden käsitystä siitä, miten seura ja sen palkattu henkilökunta pystyy parhaiten tukemaan seuran valmentajia. Opinnäytetyössä järjestettiin keväällä 2024 työpaja, jossa aivoriihimenetelmällä kartoitettiin valmentajien tuen tarvetta ja keskusteltiin niistä. Aivoriihen ja keskustelun pohjalta muodostui tämän opinnäytetyön tulokset, jotka käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Suomalainen urheiluseuratoiminta rakentuu pääosin vapaaehtoistyölle ja myös suuri osa juniorijääkiekon valmentajista tekevät valmennustyötä oman toimensa ohessa. Valmentajien koulutusjärjestelmää on viime vuosina kehitetty ja tarjolla on runsaasti eri koulutusmahdollisuuksia hyödynnettäväksi. Valmentajat ovat jatkuvasti vuorovaikutustilanteessa ja hyvät vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä roolissa valmennustyössä. Valmentajaksi kasvaminen on pitkä ja jatkuva prosessi, jossa valmentajat tarvitsevat tukea. Seuran valmentajille tarjoama ammatillinen tuki tulisi olla suunnitelmallista, jatkuvaa ja vakiintunut osa seuran toimintaa.
Opinnäytetyön työpajan tuloksista muodostettiin johtopäätöksiä ja jatkotoimenpide-ehdotuksia. On tärkeää madaltaa valmentajan kynnystä liittyä seuraan ja tukea valmentajien välisen vertaistuen muodostumista. Urheilutoimen linjaukset ja eri toimijoiden roolit on tuotava selkeästi esille. Koko seuran yhteisöllisyyteen kannattaa panostaa. Valmentajan työhyvinvointia voidaan tukea säännöllisillä keskusteluilla. Palautteen antaminen on tärkeää. Valmentajien erilaisia vahvuuksia tulee hyödyntää ja sillä tavalla hallita valmentajien kokonaiskuormaa. Valmentajat tarvitsevat tukea myös vuorovaikutustilanteisiin. Seuran tulee suunnitella valmentajalle valmentaja- ja koulutuspolku yhteistyössä valmentajan kanssa. Kun seura pystyy osoittamaan tuella välittävänsä valmentajistaan, lisää se myös seuran kiinnostavuutta valmennusympäristönä.
Suomalainen urheiluseuratoiminta rakentuu pääosin vapaaehtoistyölle ja myös suuri osa juniorijääkiekon valmentajista tekevät valmennustyötä oman toimensa ohessa. Valmentajien koulutusjärjestelmää on viime vuosina kehitetty ja tarjolla on runsaasti eri koulutusmahdollisuuksia hyödynnettäväksi. Valmentajat ovat jatkuvasti vuorovaikutustilanteessa ja hyvät vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä roolissa valmennustyössä. Valmentajaksi kasvaminen on pitkä ja jatkuva prosessi, jossa valmentajat tarvitsevat tukea. Seuran valmentajille tarjoama ammatillinen tuki tulisi olla suunnitelmallista, jatkuvaa ja vakiintunut osa seuran toimintaa.
Opinnäytetyön työpajan tuloksista muodostettiin johtopäätöksiä ja jatkotoimenpide-ehdotuksia. On tärkeää madaltaa valmentajan kynnystä liittyä seuraan ja tukea valmentajien välisen vertaistuen muodostumista. Urheilutoimen linjaukset ja eri toimijoiden roolit on tuotava selkeästi esille. Koko seuran yhteisöllisyyteen kannattaa panostaa. Valmentajan työhyvinvointia voidaan tukea säännöllisillä keskusteluilla. Palautteen antaminen on tärkeää. Valmentajien erilaisia vahvuuksia tulee hyödyntää ja sillä tavalla hallita valmentajien kokonaiskuormaa. Valmentajat tarvitsevat tukea myös vuorovaikutustilanteisiin. Seuran tulee suunnitella valmentajalle valmentaja- ja koulutuspolku yhteistyössä valmentajan kanssa. Kun seura pystyy osoittamaan tuella välittävänsä valmentajistaan, lisää se myös seuran kiinnostavuutta valmennusympäristönä.