Kestävyysraportoinnin aloittaminen suomalaisessa sahateollisuuden yrityksessä
Laakso, Ronja (2024)
Laakso, Ronja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082824488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082824488
Tiivistelmä
Suuria yrityksiä velvoitetaan jatkossa raportoimaan yritysvastuusta aiempaa tarkemmin. Euroopan unionin uusi lainsäädäntö tuo virallisen kestävyysselvityksen vuosittaisen laatimisen osaksi taloudellista raportointia. Työn tavoitteena oli selvittää, miten uusi lainsäädäntö vaikuttaa suomalaiseen sahateollisuuden yritykseen ja kuinka kestävyysraportointi yrityksessä olisi mahdollista toteuttaa. Tarkoituksena oli samalla kartoittaa, millaisia käytännön resursseja kestävyysselvityksen laatiminen vaatii.
Tutkimuksessa hyödynnettiin käytännönläheistä toimintatutkimusta. Ensin selvitettiin, miten kestävyysraportointia koskeva lainsäädäntö rakentuu, mitä se sisältää ja kuinka se käytännössä vaikuttaa kohdeorganisaatioon. Ilmeni, että kaikkien kestävyysselvityksessä ilmoitettavien tietopisteiden ja olennaisuusanalyysin vaatimien mittavien resurssien vuoksi tutkimusta täytyi rajata. Tutkimus kohdistettiin hallinnollisten tietopisteiden selvittämiseen. Tietopisteisiin kerättiin tietoa keskustelemalla yrityksen henkilöstön kanssa, havainnoimalla yrityksen toimintatapoja ja ympäristöä sekä etsimällä dataa yrityksen tietojärjestelmistä.
Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että kohdeorganisaatio täyttää suuryrityksen määritelmän ja on siten velvoitettu virallisen kestävyysselvityksen laatimiseen tilikaudesta 2025 alkaen. Kohdeorganisaation ensimmäisenä vuotena raportoitavien pakollisten tietopisteiden määrä on 190:n ja 665:n välillä. Tuloksista selviää hallinnollisten tietopisteiden sisällöt ja tiedon ilmoitusmuodot sekä menetelmät, joilla tieto on löydetty kohdeorganisaatiosta. Keskustelu oli selvästi eniten käytetty tiedonkeruumenetelmä. Ilmoitusmuodoista tekstimuotoisen kuvauksen osuus oli suurin. Tutkijan arvion mukaan vain 23 prosenttia kerätyistä tiedoista löytyi hyvin. Saman verran tietopisteitä jäi selvittämättä. Loppuihin 54 prosenttiin tietoja löytyi, mutta ne olivat enemmän tai vähemmän puutteellisia.
Johtopäätöksissä todetaan, että kestävyysraportointi ulottuu kaikkiin liiketoiminnan osa-alueisiin. Laajuuden vuoksi yrityksen on tärkeä tunnistaa olennaiset kestävyysseikat ja pyrkiä rajaamaan raportointia siten, että se on käytännössä mahdollista toteuttaa. Kestävyysraportoinnissa on monenlaisia haasteita, kuten tiedon riittävyys ja luotettavuus, mutta toisaalta taas monia mahdollisuuksia, kuten markkinointi ja liiketoiminnan kehittäminen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin käytännönläheistä toimintatutkimusta. Ensin selvitettiin, miten kestävyysraportointia koskeva lainsäädäntö rakentuu, mitä se sisältää ja kuinka se käytännössä vaikuttaa kohdeorganisaatioon. Ilmeni, että kaikkien kestävyysselvityksessä ilmoitettavien tietopisteiden ja olennaisuusanalyysin vaatimien mittavien resurssien vuoksi tutkimusta täytyi rajata. Tutkimus kohdistettiin hallinnollisten tietopisteiden selvittämiseen. Tietopisteisiin kerättiin tietoa keskustelemalla yrityksen henkilöstön kanssa, havainnoimalla yrityksen toimintatapoja ja ympäristöä sekä etsimällä dataa yrityksen tietojärjestelmistä.
Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että kohdeorganisaatio täyttää suuryrityksen määritelmän ja on siten velvoitettu virallisen kestävyysselvityksen laatimiseen tilikaudesta 2025 alkaen. Kohdeorganisaation ensimmäisenä vuotena raportoitavien pakollisten tietopisteiden määrä on 190:n ja 665:n välillä. Tuloksista selviää hallinnollisten tietopisteiden sisällöt ja tiedon ilmoitusmuodot sekä menetelmät, joilla tieto on löydetty kohdeorganisaatiosta. Keskustelu oli selvästi eniten käytetty tiedonkeruumenetelmä. Ilmoitusmuodoista tekstimuotoisen kuvauksen osuus oli suurin. Tutkijan arvion mukaan vain 23 prosenttia kerätyistä tiedoista löytyi hyvin. Saman verran tietopisteitä jäi selvittämättä. Loppuihin 54 prosenttiin tietoja löytyi, mutta ne olivat enemmän tai vähemmän puutteellisia.
Johtopäätöksissä todetaan, että kestävyysraportointi ulottuu kaikkiin liiketoiminnan osa-alueisiin. Laajuuden vuoksi yrityksen on tärkeä tunnistaa olennaiset kestävyysseikat ja pyrkiä rajaamaan raportointia siten, että se on käytännössä mahdollista toteuttaa. Kestävyysraportoinnissa on monenlaisia haasteita, kuten tiedon riittävyys ja luotettavuus, mutta toisaalta taas monia mahdollisuuksia, kuten markkinointi ja liiketoiminnan kehittäminen.