Maahanmuuttajataustaisten lasten kokemuksia varhaiskasvatuksessa

Abstract

Selvittämällä lasten kokemuksia varhaiskasvatuksesta päästään perille varhaiskasvatuksen laadusta sekä siitä, palveleeko se lapsien tarpeita ja toiveita. Opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajataustaisten lasten kokemuksia varhaiskasvatuksesta ja tarkastella, mitkä asiat vaikuttavat myönteisen ja heikentävän kokemuksen muodostumiseen. Tavoitteena oli lisätä tietoa monikulttuurisesta varhaiskasvatuksesta sekä kehittää varhaiskasvatuksen laatua siten, että se palvelisi paremmin maahanmuuttajataustaisten lasten tarpeita.

Opinnäytetyö on kvalitatiivinen. Opinnäytetyön aineisto on kerätty havainnoimalla, ja sitä varten on hyödynnetty havainnointijanaa. Lisäksi aineiston tueksi käytettiin sitoutuneisuuden LIS-YC-asteikkoa. Opinnäytetyö on toteutettu yhdessä Niitty 2 -hankkeen kanssa. Aineisto kerättiin neljästä Pirkanmaan varhaiskasvatusyksikön päiväkotiryhmästä.

Aineisto osoitti, että maahanmuuttajataustaisten lasten kokemuksia vahvistavat kasvattajien myönteinen läsnäolo, ryhmän yhteinen toiminta, eri kommunikointitaidot ja yhteisöllisyyden tunne. Kokemuksia heikentävinä nähtiin segregaatio ja kehittyvä kielitaito, jotka ajoivat lapsia toiminnan ulkopuolelle ja ymmärtämisen puutteeseen. Opinnäytetyön tuloksien mukaan maahanmuuttajataustainen lapsi saattaa tarvita tukea leikkiin pääsemisessä, vertaissuhteiden luomisessa ja toiminnan ymmärtämisessä. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on merkittävä rooli maahanmuuttajataustaisten lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisessa ja näin ollen sitoutuneisuuden vahvistamisessa.

Opinnäytetyön johtopäätöksissä todetaan, että maahanmuuttajataustaisten lasten kokemuksien muodostumiseen ja sitoutuneisuuteen vaikutti usea tekijä. Ratkaisevaa oli, että lapsi tarvitsi myönteisen tunnekokemuksen säilyttämiseen joko vertaisen kanssa leikkimistä tai aikuisen positiivista läsnäoloa. Toiminnan ulkopuolelle jääminen ja ymmärtämättömyys heikensivät lapsen kokemuksia. Yhteyden saaminen aikuiseen toimi kuitenkin korjaavana kokemuksena. Olisi tärkeää kohdistaa tutkimuksia heihin, joiden kielitaito on vielä kehittymässä, ja varmistaa, kokevatko maahanmuuttajataustaiset lapset kuuluvansa osaksi ryhmää ja pääsevätkö he osaksi toimintaa.

The purpose of this thesis was to investigate the experiences of children with immigrant backgrounds in early childhood education by observing them and to examine which factors influence the formation of experiences both positively and negatively. The aim was to raise awareness of culturally sensitive early child-hood education and care among those working with children, and to develop day care activities to better support the needs of children from a migrant background.

This thesis was qualitative, and the research method used was observation. Observations were conducted in the spring of 2024 using the LIS-YC assessment method for children developed by Ferre Laevers. This scale was adapted for this study. The research samples was collected from four kindergarten groups in and early childhood education in Pirkanmaa.

These results suggest that children's experiences were mainly positive. Children's experiences were strongly influenced by positive interactions between educators, joint activities, different communication skills, and sense of community. Children's poor experiences are influenced by segregation and emerging language skills. This contributed to the possibility of children being excluded from the activities and not understanding them.