Terveysviestintään vaikuttavat arvot ja motiivit sekä terveydenlukutaito

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä terveysalan asiantuntijoiden ymmärrystä terveysviestinnästä sekä sen arvoista ja motiiveista terveysviestinnän vaikuttavuuden ja kansalaisten terveydenlukutaidon kehittämiseksi. Tarkoituksena on tunnistaa, mitkä tekijät ohjaavat terveysviestintää ja miksi terveydenlukutaito on tärkeää. Tuloksena syntynyttä teoriakatsausta on tarkoitus käyttää uuden, ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnatun opintojakson suunnittelussa.

Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku toteutettiin neljässä eri tietokannassa, joista sisään- ja poisottokriteerien mukaisesti valittiin mukaan tulevat tutkimukset. Tutkimusaineistoksi valikoitui yhteensä seitsemäntoista artikkelia tai tutkimusta.

Tulosten mukaan terveysviestinnän tarkoituksena voi olla terveyden edistämisen ja yleisen terveystiedon välittämisen lisäksi esimerkiksi brändäys ja mainostaminen, poliittinen vaikuttaminen, valheellisen tiedon levittäminen tai ammatillinen kehittyminen ja verkostoituminen. Siksi on tärkeä pystyä arvioimaan lukemaansa terveystietoa kriittisesti, mikä vaatii riittävää terveydenlukutaitoa. Tulosten mukaan terveydenlukutaitoa voi kehittää erilaisin keinoin, ja koska sen taso vaihtelee ja heikko terveydenlukutaito lisää terveyseroja ja kuormittaa terveydenhuoltoa, tulisi sen kehittämiseen panostaa tulevaisuudessa terveyden ja tasa-arvon edistämiseksi.

The aim of this thesis is to enhance the understanding of health communication, its values, and motives among health professionals, in order to improve the effectiveness of health communication and develop citizens' health literacy. The purpose is to identify the factors that guide health communication and to explain why health literacy is important. The theoretical review produced as a result of this work is intended to be used as a basis for designing a new course for students in the social and health care field at the university of applied sciences level.

The thesis was conducted as an integrative literature review. The information was gathered from four different databases, from which studies were selected according to inclusion and exclusion criteria. A total of seventeen articles or studies were included in the research material.

According to the results, the purpose of health communication can go beyond promoting health and disseminating general health information; it can also include branding and advertising, political influence, spreading false information, or professional development and networking. Therefore, it is important to critically evaluate the health information one reads, which requires adequate health literacy. The results suggest that health literacy can be developed through various strategies, and since its level varies and poor health literacy increases health disparities and puts a strain on healthcare resources, more attention should be given to its development in the future to promote health and equality.